Inarinsaamelainen hopeaseppä: Hopeasta vain alle kymmenen prosenttia käytetään koruihin

Inarinsaamelainen hopeaseppä Neeta Jääskö kommentoi Yle Sápmille Ozas -taideryhmän aloittamaa hopea- ja kaivoskeskustelua. Jääskö sanoo, että hopeakorujen käytöllä ei ole niin suurta merkitystä yleisesti. Hän muistuttaa, että hopeasta suurin osa käytetään muihin tarkoituksiin, kuin korujen valmistamiseen.

kulttuuri
Neeta Jääskö
Inarinsaamelainen hopeaseppä Neeta Jääskö. Priváhtagovva

Saamelaisten Gaupin sisarusten uusi musiikki- ja taideryhmä Ozas on polkaissut käyntiin keskustelun saamelaisten hopeankäytöstä ja nykyisestä saamelaisesta elämäntavasta.

Inarinsaamelainen hopeataiteilija Neeta Jääskö näkee, että hopeakorujen käytöllä ei ole niin suurta merkitystä yleisesti.

Jääskö sanoo, että tärkeämpää olisi tarttua maailman suurempiin ongelmiin.

– Se, että voisimme omilla ostopäätöksillä ja kuluttamisella ratkaista näitä suuria ongelmia, mitä maailmassa on juuri nyt maiden, vesien ja ilman saastuttamisen osalta, niin siitä ei tule mitään. Se on yksi suurimmista villityksistä, että me voisimme omilla valinnoillamme päästä varjelemaan tätä maailmaa, Jääskö sanoo.

Hankintoja kunnioitettava

Neeta Jääskön mielestä on hyvä, että ihmiset heräävät ajattelemaan, miten paljon turhia tavaroita hankimme itsellemme.

– Mielestäni meidän täytyy enemmän kunnioittaa tavaroita ja asioita, mitä hankimme itsellemme.

Pohjoismaisessa ympäristökeskustelussa on syntynyt pääsuunta, minkä mukaan ihmisten on yksilöllisellä tasolla tehtävä näitä arkielämän valintoja.

– Se, mikä minua vähän vaivaa on, että erityisesti täällä maailman rikkaimmissa maissa, Pohjoismaissa, on syntynyt sellainen ajattelumalli ympäristökeskusteluun, että on yksilötason projekti miettiä näitä valintoja.

Hopeasta suurin osa muuhun kuin koruihin

Hopeaseppä Neeta Jääskö kertoo, että suunnilleen alle kymmenen prosenttia maailman ylöskaivetusta hopeasta käytetään koruihin ja muihin koristeisiin.

Hopeasta suurin osa käytetään muihin tarpeisiin kuin korujen valmistukseen.

– Hopeaahan voi käyttää uudestaan ja uudestaan. Siitä alle kymmenen prosenttia menee koruihin. Suurimmat käyttökohteet hopealle ovat elektroniikka, lääkkeet ja valokuvaus, johon hopeaa käytetään. Sille on paljon käyttöä myöskin teollisuudessa. Niin, että se mitä siellä jokaisen korukaapissa on, ei oikeasti merkitse paljon mitään.

Ozas-ryhmän tuoma näkökulma Jääskön mielestä hyvä

Neeta Jääskö myöntää, että Ozas-ryhmän ajatus siitä, että hopeakorujen käyttöä alettaisiin miettimään, on hyvä.

– Tämä voi olla todella hyvä aloite ja toivon todella, että pääsemme myös vähän pidemmälle jatkamaan tätä keskustelua niin, että se ei jää sellaiselle yksilölliselle tasolle. Siksi olisi hyvä jatkaa keskustelua, sillä meillä on suurempiakin ongelmia ratkaistavana.

Jos jotain on tapahduttava, niin siihen täytyy tarttua koko järjestelmän ja organisaatioiden tasolla, Jääskö toteaa.

– Se on koko järjestelmän tasolla, miten me kaikki täällä Pohjoismaissa elämme ja miten me hankimme itsellemme ruokaa ja elantoa. Ne ovat suuremmat ongelmat, mihin meidän tulee organisaatioiden ja järjestelmän tasolla vastata. Tällaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia, yksilöllisiä ratkaisuja.

Ei aio lopettaa hopeakorujen käyttöä

Neeta Jääskö itse ei aio lopettaa hopeakorujen käyttöä.

– Pahoittelen, mutta minä en aivan lähde siihen, että meidän täytyisi laittaa hopeakorut pois käytöstä, sanoo Jääskö.

Vaikka ihmiset lopettaisivatkin hopeakorujen käytön koko maailmassa, ei siitä olisi kuitenkaan suurempaa merkitystä.

– Vaikka jokaikinen ihminen maailmassa lopettaisi hopeakorujen käytön ja laittaisi ne uusiokäyttöön, sillä ei olisi minkäänlaista merkitystä, lopettaa Neeta Jääskö.