Vakioasiakkaat viettivät putkassa yli 200 vuorokautta vuodessa – poliisivankilan ovet sulkeutuivat viimeisen kerran

Kotkan poliisivankilan taru päättyi Meripäiviin, kun putkan viimeiselle asiakkaalle annettiin muistoksi diplomi. Vuosien saatossa putkan vakioasiakkaat ovat hävinneet, mutta pala historiaa löytyy tiilenpääkirjoituksista. Ainakin niin kauan kuin vanha poliisitalo pysyy pystyssä.

Kotimaa
Näkymä vankien ulkoilualueelta Kotkan Kantasatamaan
Mari Pekkanen / Yle

Ylikonstaapeli Reijo Hämäläisen, 57, eläkepäivät ovat lähellä, mutta vielä mies ehtii muuttaa uuteen, loppuvuodesta 2016 valmistuvaan poliisitaloon. Virkavalta on työskennellyt parakeissa vuosia.

Työsuojelu määräsi jo marraskuussa 2009 osan lupahallinnon ja esikunnan tiloista käyttökieltoon. Tilat ovat homeiset ja niissä on ollut rottia ja torakoita. Työntekijät ovat siirtyneet parakkeihin asteittain vuosien varrella.

– Tervetuloa Kotkan poliisitalon kylpyläosastolle! Rakkaalla lapsella on monta nimeä: putkaosasto, putkisto ja kylpyläosasto tai märkäpää, Hämäläinen naurahtaa.

Hämäläinen kuitenkin vakavoituu. Huono sisäilma tekee hengittämisen vaikeaksi. Monet kollegat, mutta myös asiakkaat, ovat kärsineet rakennuksen sisäilmaongelmista.

Vapaudut vankilasta -kortti monelle kollegalle

Sisäilmaongelmat näkyvät poliisitalossa kauttaaltaan. Vuonna 1964 valmistunut rakennus on ränsistynyt ja seinä lohkeilee monin paikoin. Putkatilojen peseminen on saanut kellariin pysäköidyt poliisiautot kastumaan ja betonista pilkistää rautarakenteita. Ilma tuntuu painavalta, jopa tukahduttavalta, hengittää. Välillä on pakko lähteä ulos vetämään raikasta ilmaa keuhkoihin.

Tervetuloa Kotkan poliisitalon kylpyläosastolle!

Reijo Hämäläinen

– Itse käyn putkalla hyvin harvoin, joten sisäilmaongelmat eivät ole minuun onneksi vaikuttaneet. Työterveys on kuitenkin monelle poliisille joutunut kirjoittamaan ”vapaudut vankilasta” -kortin, Reijo Hämäläinen harmittelee.

Askeettiset putkat pitävät sisällään ohuen, muovilla päällystetyn patjan, vesipisteen juomista varten ja vessanpöntön. Pönttöä asiakkaat eivät voi itse vetää, jotteivät aiheuta tulvaa. Selleistä löytyvät lisäksi ruokaluukut, sänky ja pöytä.

Putkien ja sellien seiniin on kaiverrettu kirjoituksia ja lattioita on tahrittu. Poliisivankilan rappukäytävät ovat ahtaita, niissä on ollut vaarallista kuljettaa vankia. Yli viisikymmentä vuotta vanhat tilat eivät ole soveltuneet käyttöön vuosiin. Viereen rakennettavaan uuteen poliisitaloon tulee muutama putka vähemmän kuin vanhassa.

Lakanaköydellä karkuun

Vankien neljännen kerroksen ulkoilutiloista on huikeat näkymät Kotkan Kantasatamaan. Kaltereiden takaa avautuu maisema Merikeskus Vellamoon. Samaan silhuettiin mahtuvat myös etuvasemmalle nouseva uusi poliisitalo ja satamarakennuksia. Ulkoilutilan valkeat tiilenpäät ovat toimineet kirjeenvaihtoalustana vangeille.

– Täällä suositellaan hyvää asianajajaa puhelinnumeron kera. Jotkut ovat piilottaneet seinän rakenteisiin teräaseita, jotta toiset voivat kaivertaa sellien seiniin. Kake ja Leke ovat käyneet keskinäistä viestittelyä vuonna 1981. On täällä paljon tuttuja nimiä, harva enää hengissä, Hämäläinen toteaa.

_”Kun menetät rahat, menetät vähän.
Kun menetät vapauden, menetät vähän.
Kun menetät kaverit, menetät kaiken.
SIIS ÄLÄ VASIKOI!”
_(Teksti tiiliseinässä)

Reijo Hämäläisen työuran aikana Kotkan vankilaosastolta on karannut kaksi vankia. Viimeisin kesällä 2014. Tuolloin vanki teki lakanoista köyden, jonka varassa laskeutui kolmannesta kerroksesta ja pääsi karkuun.

– 1980-luvun alussa neljännen kerroksen ulkoilupihalta yritti eräs vanki karata niin ikään lakanaköydellä. Köysi kuitenkin katkesi, mies mätkähti kallioon ja halvaantui.

Vakioasiakkaat vähissä

Meripäivien sunnuntaiaamuna Kotkan poliisiaseman putkasta päästettiin ulos viimeinen säilöön otettu asiakas "Matsu". Miehen lähtö huomioitiin diplomilla ja aamukohmeloa helpottavalla juomalla. Ylikonstaapeli Reijo Hämäläinen naurahtaa, että harvoin putkasta pois pääsevää asiakasta on ollut kättelemässä ryhmä vartijoita ja poliiseja. Kotkan vakioasiakkaisiin ”Matsu” ei lukeutunut.

– Lauantai-iltana oli vaikea löytää vakioasiakasta. Muistaakseni ”Matsukin” oli vieraalta paikkakunnalta, mutta muuten poliisille tuttu mies, Hämäläinen hymyilee.

Parhaimmat viettivät vuodessa yli 200 vuorokautta meidän majoituksessa.

Reijo Hämäläinen

Ylikonstaapeli Reijo Hämäläinen on ehtinyt nähdä 36-vuotisen työuransa aikana jos jonkinlaista kulkijaa. Putkan vakioasiakkaat ovat vuosien saatossa vähentyneet.

– Kyllä ne ovat vähentyneet siitä, mitä vielä 1980-luvulla oli. Enää ei ole sellaista standardiasiakasta. Entisaikoinahan tämä oli monelle toinen koti. Parhaimmat viettivät vuodessa yli 200 vuorokautta meidän majoituksessa.

Kymmenisen vuotta sitten eräs putkaosaston vakioasiakas voitti huomattavan summan rahaa veikkauspelistä. Sen lisäksi, että mies tuhlasi rahaa vailla huolen häivää, toi hän osan voitostaan poliisiasemalle.

– Aina kun häneltä loppui rahat, tämä kävi usein hyvin äkkiä, tuli hän putkaan ja sai vartijoilta aiemmin tuomia rahoja. Mies käytti putkaa omana pankkinaan, Hämäläinen nauraa.

Putkaralli vie resurssit muista töistä

Kotkan poliisiaseman juoppoputkat otettiin pois käytöstä alkuvuodesta 2015 ja asiakkaat on sittemmin, vuosien 2015 ja 2016 Meripäiviä lukuun ottamatta, kyyditetty Kouvolaan.

On täällä paljon tuttuja nimiä, harva enää hengissä.

Reijo Hämäläinen

– Yhteen reissuun voi hyvin laskea kaksi ja puoli tuntia aikaa. Parhaimpina öinä meillä on ollut seitsemän kuljetusta Kouvolaan. Ei siinä muuta ehdi juuri tehdä. Jos päivässä on vaikka kaksi kuljetusta, niin kaksi kolmasosaa on heti resursseista pois, Hämäläinen toteaa.

Pahimpina ruuhka-aikoina Kouvolan putkakapasiteettikin on loppunut kesken. Silloin Kotkan asiakkaat kuljetetaan Loviisaan ja Kouvolan asiakkaat Lappeenrantaan tai Imatralle.