300 vuoden jälkeen musketit ja tykit piiskaavat taas rauniolinnaa – Ruotsin valta kaatuu Itämaassa

Kajaanissa on jaettu keskustan jokivarren kerrostaloihin meluvaroituksia. Syynä ovat 300 vuoden takaiset tapahtumat silloisessa Ruotsin Itämaassa, tarkemmin Kajaanin linnassa. Venäläiset räjäyttivät Pohjan sodassa Ruotsin viimeisen sotilaallisen varustuksen Suomessa taivaan tuuliin. Ja nyt se koetaan uudestaan – ainakin melkein.

tykit
1700-luvun tykillä ammutaan, ympärillä sotilaspuvussa olevat miehet pitävät käsiä korvien suojana
Markku Arvonen

Historia toistaa Kajaanissa itseään. Kajaanin rauniolinnan viimeinen taistelu tuo keskelle kaupunkia tykkitulta, muskettien ja pistoolien pauketta sekä valtavan räjähdyksen. Ruotsin valta Itämaassa sortuu jälleen.

Ruotsin valtakunnan Österlandin, Itämaan (siirryt toiseen palveluun) viimeinen sotilaallinen varustus antautui 1716 Pohjan sodassa. Kajaanin linnan 50 puolustajaa antautuivat pitkän piirityksen jälkeen 4000 venäläissotilaalle. Pian linna hajosi kappaleiksi valtavan räjähdyksen voimasta. Vasta viisi vuotta myöhemmin (siirryt toiseen palveluun) Ruotsin valta palautui Suomeen, silloiseen Ruotsin Itämaahan.

Nyt linnan hävitystä muistellaan lähes 70 historian harrastajan ja ennakkoarvioiden mukaan noin 5000 katsojan voimin. Joukoilla on aikakauden asusteet sekä musketit tai pistoolit. Harrastajia saapuu paikalle Jyväskylästä, pääkaupunkiseudulta, Porista, Vaasan seudulta, Petroskoista Venäjältä ja Latvian Riikasta, kertoo Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistyksen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Paavo Enroth.

– Harrastajat ovat olleet useissa taistelunäytöksissä eri puolilla Eurooppaa, Pultavan (siirryt toiseen palveluun), Borodinon (siirryt toiseen palveluun), Narvan (siirryt toiseen palveluun), Waterloon (siirryt toiseen palveluun) ja Napuen (siirryt toiseen palveluun) taistelussa ja niin edelleen. He osaavat kyllä hommansa, kuittaa Enroth kysymyksen taistelunäytöksen turvallisuudesta.

Kolme kenttätykkiä ja kaksi kranaatinheitintä

Taistelunäytöksessä ammutaan 1700-luvun tykeillä niin venäläisten joukoista kuin linnasta käsin. Tykit tulevat alan harrastajilta, muun muassa Rautpohjan tykkikerholta Jyväskylästä.

– Meiltä tulee kolme kenttätykkiä ja kaksi venäläistä kranaatinheitintä ja muualta tulee lisää, Oravaisista ainakin yksi kenttätykki, sanoo kerhon puheenjohtaja Markku Arvonen.

Kaksi miesta ampuu vanhanaikaisella musketilla vanhoissa sotilaspuvussa
Historiaa elävöitetään ilolla, mutta tosissaan ja oikein. Markku Arvonen

Kerhon tykit ovat itse tehtyjä, kiitos Rautpohjan tehtaan historian ja historiaa ymmärtävän johdon. Aaltonen kertoo kerhon olevan tehtaan harrastekerho jonka tehtävänä on vaalia ja ylläpitää tehtaan vanhaa historiaa.

– Vuonna 1938 asevarikko 1 muutti Helsingistä Rautpohjaan. Tehdas perustettiin silloin Valtion tykkitehtaan nimellä, nythän tehtaalla tehdään paperikoneita. Kerho voi käyttää tehtaan valimoa, joten meillä on käytössä aidot, valetut tykit. Muut osat ovat kerholaisten itsensä tekemiä, kehaisee Arvonen.

Saluuttilaukauksia mustaruudilla

Kajaanissa on keskustan alueella jaettu meluvaroituksia perjantai-illan tapahtuman takia. Tykkien jyly kuuluu kauas.

– Kyllä niistä ihan kiva ääni lähtee, ei mikään kohtuuton. Sellaista hyvää (ruuti) annosta pidetään, että yleisö pysyy hereillä, muikistelee Arvonen.

1700-luvun tykki ja kaksi miestä saman ajan sotilaspuvuissa
Tykit ja asusteet ovat tehty alkuperäisen mallin mukaisesti. Markku Arvonen

Vaaraa ammuskelusta ei yleisölle ole, vakuuttaa Arvonen.

– Nyt ammutaan pelkkiä saluuttilaukauksia, eli siellä on pelkkä ruuti. Saattaa siinä olla joku paperitollukka siinä edessä. Ne eivät aiheuta vaaraa kenellekään, ääni on ainoa mikä tulee. Paineaalto tietenkin on, mutta se ei vaikuta yleisöön asti.

Vanhanaikaisia mustaruutiaseita on nykyisin katsottu hiukan nenää pitkin, mutta turhaan, sanoo Arvonen.

– Se on ollut ennen vanhaan merkittävä ase. Esimerkiksi tykillä voitiin ampua 5-6 laukausta minuutissa, mutta musketilla vain yksi laukaus minuutissa, joka sekin oli aika hyvä suoritus. on ollut raakaa peliä iskuvoimaltaan. Kuuteensataan metriin, jopa kilometriin asti voisi avata tulen.

Me ei haluta tehdä ilotulitusta, vaan räjäytetään linna.

Markus Aalto

Mukana on myös sotilasvarusteet ajan hengen mukaisesti. Arvosella on itsellään useita asepukuja, joista osan hän on ommellut itse.

– Tämä on laaja harrastus. Voi ottaa asioita selvää lukemalla, ommella, tehdä kaivauksia tai rakentaa aseita ja niin edelleen. Emme ole missään nimessä revanssihenkistä hörhöporukkaa, vaan haluamme elävöittää ihmisille historiaa. Iloisin mielin, vaikkakin tosissaan ja asiat oikein tehden. Haluamme, että ihmiset nauttivat näkemästään, vaikka draamaa halutaan näyttääkin, sanoo Arvonen.

Suuri illuusio Hollywoodin tapaan

Taistelun tulos on ennalta tiedossa – venäläiset vievät antautuneet suomalaiset pois linnasta. Sen jälkeen on spektaakkelin näyttävin osuus – toistetaan venäläisten maaliskuussa 1716 tekemä räjäytys, tosin nyt tehosteammuksilla.

Tulossa on Hollywood-tyyppinen tehosteräjähdys, sanoo Markku Aalto. Hän on tehyt pyrotekniikkaa ympäri maailmaa (siirryt toiseen palveluun) useiden vuosien ajan.

– Pikkaisen ennen varsinaista räjäytystä on vähän välähdyksiä, isoja pamahduksia, hopeisia suhahduksia, jotka menevät tuollaisen 20 – 30 metriin. Ja sitten tulevat ne isot tulipallot. Tarkoitus on, että linna ikään kuin räjähtää ilmaan, mutta sillä tavalla, ettei polteta eikä rikota sitä paikkaa, sanoo Aalto.

Räjäytyksessä käytetään muutamia kiloja mustaruutia ja kymmeniä litroja nestemäisiä aineita.

– Nesteet ovat isopropanolipohjaisia, eli emme polta mitään bensiiniä. Sillä vain sotkettaisiin kaikki paikat ja puoli pitäjää olisi tulessa, sanoo Aalto.

Kajaanin linnanrauniot kesällä.
Kajaanin rauniolinna on keskellä kaupunkia pienessä saaressa. Julia Sieppi / Yle

Hänellä on vankka kokemus pyrotekniikan käytöstä muun muassa euroviisujen ansiosta. Turvallisuus edellä mennään Kajaanissakin.

– Linna on keskellä kaupunkia, mutta siinä on aika paljon tyhjää tilaa ympärillä joen ansiosta. Varsinainen saari tyhjennetään ihmisistä, ennen kuin räjäytetään. Se on lähtökohta – jos siellä olisi paljon väkeä, tämä pitäisi tehdä aika kevyesti. Missään tapauksessa tuollaista ei voi tehdä, jos siellä pyörii ihmisiä kuin pipoa, sanoo Aalto.

Räjäytys ei kauaa kestä ja siihen on hyvä syy.

– Ei ole draamallisesti mitään järkeä tehdä siitä pitkää, koska se rupeaa näyttämään ilotulitukselta. Ja me ei haluta tehdä ilotulitusta, vaan räjäytetään linna.

Kotiseutupäivät alkavat äkseerauksella

Linnan taistelut ja räjäytys liittyvät Kajaanissa viikoloppuna vietettäviin valtakunnallisiin kotiseutupäiviin, joita vietetään jo 49. kerran. Päivät haluttiin Kajaaniin nimenomaan vuonna 2016, koska helmikuussa tuli täyteen 300 vuotta Kajaanin linnan antautumisesta.

Päivien avaus on perjantaina Raatihuoneen torilla, jossa linnan taistelunäytökseen osallistuvat henkilöt äkseeraavat 1700-luvun malliin.

Joukko ihmisiä nuotion ympärillä 1700-luvun vaatteissa, taustalla sotilastelttoja.
Historiaharrastajat yöpyvät usein taistelunäytöksissä teltoissa, jotka ovat vanhan mallin mukaan tehtyjä. Markku Arvonen