Kaksi vuotta Apottiin, riitääkö aika? Tanskalaiset varoittavat kiireestä

Pääkaupunkiseudun uuden potilastietojärjestelmän Apotin rakentaminen alkaa toden teolla vielä tässä kuussa, kun töihin palkatuista asiantuntijoista loputkin 150 aloittavat työt. Ensimmäiseksi järjestelmää ryhdytään kääntämään suomeksi. Tanskalaiset varoittavat suomalaisia järjestelmän käyttöönoton vaatimasta työmäärästä ja koulutuksen tarpeesta.

Kotimaa
Mies saa sytostaattihoitoa Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Niko Mannonen / Yle

Tanskassa otettiin toukokuussa käyttöön kahdessa sairaalassa Kööpenhaminassa ja Själlannissa samantapainen amerikkalaisen Epic Systems Corporation -yrityksen potilastietojärjestelmä kuin on jo valittu pääkaupunkiseudulle. Tanskassa käyttöönotosta vastaavan Gitte Fangelin mukaan kuluneet kaksi vuotta ovat olleet työläitä.

Fangel kertoo Yle Uutisille, että kokemuksen perusteella Suomessa ei kannata aliarvioida Apotin käyttöönoton työläyttä ja aikataulua. Tanskassa järjestelmään yhdistettiin 30 terveydenhuollon ohjelmaa, Suomessa Apottiin yhdistetään 50 eri terveyden- ja sosiaalihuollon potilastietojärjestelmää.

Itse ohjelmaan ollaan Tanskassa tyytyväisiä, mutta myös sen opettelu on vienyt oletettua enemmän aikaa. Lisäksi jotkin lääkärit ovat huolissaan potilaiden tietoturvasta.

"Tanskasta otetaan opiksi"

Tanskan kokemuksista aiotaan ottaa opiksi, kun potilatietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön pääkaupunkiseudulla. Apotti-hankkeen kehitysjohtaja Antti Iivanainen lupaa, että Suomessa kiinnitetään enemmän huomiota käyttäjien koulutukseen.

– Haluamme panostaa koulutukseen, koska se on tie siihen, että sitä osataan käyttää sujuvasti ja että siitä saadaan hyödyt irti. Tiedän itse aikaisemmasta lääkärihistoriastani, että jos alat käyttämään sitä oman tapasi mukaan, niitä tapoja on vaikea muuttaa sitten myöhemmin, Antti Iivanainen sanoo.

HUS:n alueella pitää kouluttaa järjestelmään noin 40 000 hoitoalan ammattilaista. Se on suuri muutos, johon on alettu jo valmistautua.

– Koulutusta ei anneta pelkästään luokassa tai sähköisenä, vaan kun käyttöönotto tapahtuu, siellä on avustajat vieressä: lääkäri opastaa lääkäriä, hoitaja hoitajaa ja sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijää, Iivanainen kertoo.

Iivanainen vakuuttaa, että järjestelmä saadaan käyttöön kahden vuoden päästä syksyllä Vantaalla Peijaksen ja Katriinan sairaaloissa sekä kaupungin terveysasemilla, lastensuojelussa ja ikäihmisten palveluissa.

– Tiukkaa tekee, mutta kaksi vuotta riittää. Epic on toimittanut maailmanlaajuisesti 400 vastaavaa järjestelmää, joten heillä on kokemusta räätälöinnistä.

Ensiksi järjestelmä käännetään suomeksi

Sudenkuoppia yritettiin välttää jo kilpailutuksen alkumetreillä kuulemalla tuhatta eri ammattiryhmien edustajaa, mitä heidän erityisalansa potilastietojärjestelmältä vaaditaan.

Apotti työllistää yli 250 asiantuntijaa, muun muassa lääkäreitä, hoitajia, insinöörejä ja juristeja. Heistä viimeisimmät aloittavat työnsä parin viikon sisällä.

– Siirrymme nyt toteutusvaiheeseen. Ensimmäiseksi alamme esimerkiksi kääntää järjestelmää suomeksi.

Urkinnasta jää aina jälki

Iivanainen lupaa potilaiden tietoturvan paranevan nykyisestä Apotin myötä.

– Ensinnäkin tietovarastot sijaitsevat Suomessa, se oli yksi ehto kilpailuttamisessa. Ja nykytilanteeseen verrattuna tietosuoja parantuu, koska nyt tulee yksi lokijärjestelmä, josta näkee, kuka sinun tietojasi on katsonut. Esimerkiksi lääkäri, joka on Helsingin terveysasemalla töissä, näkee kaikkien helsinkiläisten tiedot, mutta hän ei saa katsoa kuin niiden tietoja, joihin hänellä on hoitosuhde.

Iivanaisen mukaan hoitohenkilökunta voi katsoa vastoin sääntöjä kenen tahansa tietoja nytkin, mutta urkintajälkien etsiminen eri järjestelmistä on vaikeaa.

– Nyt järjestelmiä on kymmeniä ja jos potilas haluaa selvittää, onko joku katsonut hänen tietojaan, ne kaikki pitää käydä läpi, Iivanainen toteaa.

Apotissa ovat mukana nyt Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja HUS. Myös Tuusula on päättänyt liittyä siihen. Sen sijaan esimerkiksi Espoo on päättänyt jättäytyä ulkopuolelle.