Kasvi Länsimetro-papereiden salaamisesta: Niitä ei ole kirjoitettu julkistettaviksi

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) perusteli A-studiossa Länsimetron asiakirjojen salaamista muun muassa resurssipulalla. Professori Veikko Vahteran mukaan selitys ei ole riittävä.

Kotimaa
Jyrki Kasvi
Olympialaiset alkavat Riossa, mutta Brasilian poliitikot rypevät korruptiosotkuissa. Juontajana Markus Liimatainen.

Vallankäytön läpinäkyvyyden ongelmat ovat olleet esillä muun muassa Länsimetroa ja Espoon uutta sairaalaa koskevan uutisoinnin yhteydessä.

Esimerkiksi Yle on pyytänyt Länsimetro Oy:n pöytäkirjoja luettavakseen, mutta pyyntöön ei suostuttu, vaikka yhtiö on veronmaksajien omistama.

Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen, vihreiden kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Jyrki Kasvi perusteli päätöstä Ylen A-studiossa keskiviikkoiltana.

– Niitä ei ole alun perin kirjoitettu sillä periaatteella, että ne voitaisiin julkistaa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että siellä on liikesalaisuuksia, ei-julkistettavia asioita ja henkilöstöasioita ihan sikin sokin, Kasvi sanoo.

Paperia kertynyt tuhansia sivuja

Kasvin mukaan pöytäkirjojen ja niiden liitteiden läpikäyminen olisi erittäin kuormittava tehtävä. Vuosien mittaan paperia on kertynyt tuhansia sivuja.

– Sen voin sanoa, että mitään ei tahallaan pimitetä. Sen voin henkilökohtaisesti luvata. Mutta tällä hetkellä se vaatisi parin, kolmen juristin käymään läpi papereita meidän kanssa. Pari viikkoa siinä menisi, Kasvi perustelee.

Tampereen yliopiston yritysjuridiikan professori Veikko Vahteran mukaan resurssipula ei riittäisi hänelle perusteluksi.

– Itse en kuntaomistajana tyytyisi tähän vastaukseen, jos asioita halutaan salata silloin, kun ei ole mitään erityistä salassapitointressiä. Ajattelisin niin, että ongelmaa tällaisissa asioissa pahentaa se, että näiden kunnallisten yhtiöiden hallitusten kyky valvoa ja ohjeistaa toimivaa johtoa on ehkä usein heikko.

Vahteran mukaan monesti poliitikoista koostuvat hallitukset eivät osaa arvioida, mitä tietoa voidaan antaa julkisuuteen ja mitä ei.

– Sitten päädytään helposti siihen, että salataan kaikki, Vahtera sanoo.

Kasvi perää muutoksia julkisuus- ja osakeyhtiölakiin

Kasvin mielestä nykyiseen tilanteeseen saataisiin selkeyttä, jos Suomessa osakeyhtiölaki ja julkisuuslaki synkronoitaisiin Ruotsin tapaan. Ruotsissa yhtiöt ovat julkisuuslain piirissä, jos niissä veronmaksajien omistus on yli 50 prosenttia.

Vahtera muistuttaa, että nykyinenkään osakeyhtiölaki ei estä tai rajoita avoimuuden edistämistä.

– Osakeyhtiölaki ei tässä toimi perusteena sille, etteikö omistaja voisi ajaa parempia ja avoimempia julkistamiskäytäntöjä läpi. Ongelma on enemmän huonoissa käytännöissä.