Kajaani tajusi vesistöjensä voiman – höyrylaiva ja melonta piristivät vesimatkailua

Toisella puolen Oulujärvi, toisella puolen Nuasjärvi ja keskellä Kajaanijoki. Kajaani on kaupunki, jossa on vettä silmän kantamattomiin, mutta ei täysin toimivaa vesistömatkailua. Tänä kesänä piristystä on ollut nähtävissä.

ilmiöt
S/S Kouta vesillä.
Ville Kinnunen / Yle

Kuluva kesä on ollut aiempaa vilkkaampi Kajaanin vesistöillä. Esimerkiksi höyrylaiva Kouta on kuljettanut reilusti yli 1200 ihmistä Oulujärvelle yleisöristeilyillään. Tilausristeilyt ovat yhä Koutan pääliikennettä.

– Nyt tehdään Kouta-laivalla kuudetta kertaa tilausristeilyjä ja yhä enemmän yleisöristeilyjä. Selkeästi ihmiset ovat nyt löytäneet ne. Ja ehkä sitä kautta on herännyt kiinnostus muihinkin mahdollisuuksiin, mitä vesillä voisi tehdä, pohtii laivaisäntä Ollis Leppänen.

Tällä Leppänen viittaa melonta- ja sup-harrastusten lisääntymiseen paikkakunnalla. Tätä on edistetty Kajaanin Melontakeskus -hankkeella.

Kajaanissa järjestettiin kesän aikana ensimmäinen melontakurssi, johon saatiin maksimimäärä osallistujia. Lajin kiinnostavuus yllätti.

Oulujärvessä on vähän käyntikohteita

Katupuheissa kysellään, miksei vesistöä hyödynnetä matkailussa ja harrastuksissa Kajaanissa enempää. Järvellä kesänsä viettävä Ollis Leppänen tuntee Oulujärven ja tietää, että esimerkiksi vesistömatkailun lisäämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat sijainti ja kauden lyhyys. Etelä-Suomessa kesäkausi kestää monta kuukautta, Kainuussa käytännössä vain heinäkuu on kesäkuukausi.

– Oulujärvi on muihin Suomen sisävesiin nähden tosi laaja, mikä tarkoittaa sitä, että siellä ei ole hirveästi käyntikohteita, kun vertaa muihin järviin. Ne ovat kapeita ja niissä on paljon saaria, Leppänen huomauttaa lisäten, että Kajaanin kaupunki sijaitsee kaukana järvestä, jolloin vesillä liikkumisen kulttuuri ei ole ehkä yhtä vahva kuin muualla.

Leppänen huomauttaa, etteivät puitteetkaan yksistään riitä. Tarvitaan ihmisiä, jotka toteuttavat ideat. Lopulta kun kyse on kuitenkin liiketoiminnasta.

– Asiakkaita on vähän, markkinat ovat pienet. Pitää löytää se konsepti, joka toimii pienellekin kohderyhmälle.

Esimerkiksi Koutan kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että yleisöristeilyt pystyttiin ottamaan vähitellen tarjontaan, kun tasainen toiminta oli ensin varmistettu tilausristeilyillä.

– Merkittävämpää on se, että mille on kysyntää kuin se, että mistä puhutaan, summaa Leppänen sen, pitäisikö Kajaanin vesistömatkailua kehittää.

Hotellipaketteja ja vuokrauspiste?

Melontahankkeessa mukana olevat Kirsi Kilpeläinen sekä Sinikka Rantalankila ovat olleet mukana piristämässä Kajaanin vesillä tapahtuvaa elämää, mutta toivoisivat entistä elävämpää vesistön käyttöä Kajaaniin.

– Kajaanikin on vesistöinen kaupunki, joka hyödyntää tosi vähän vesistöjään, mutta nyt on alkanut tulla uutta. On Kouta-laivaa, on Vesiniemen suppailua ja melonta on nousemassa. Voi elää toivossa, että Kajaaninkin torin rannasta alkaa liukua kaikenlaista välinettä vesille, toivoo Oulujärven Melojien puheejohtaja Rantalankila.

Kilpeläinen puolestaan toivoisi enemmän panostusta tiedottamiseen ja tiedon saamisen yhteen paikkaan. Hankkeen myötä tähänkin pureudutaan.

– Olisi hyvä saada tietoisuuteen, että mitä Kajaanissa voi tehdä ja mistä voi esimerkiksi vuokrata kajakkeja ja mistä voi lähteä melomaan, mistä voi lähteä lautailemaan. Eihän näistä ole juuri kerrottu. Ainahan rannat ovat olleet, mutta niistä ei ole aktiivisesti tiedotettu, Kajaanin Ladun puheenjohtaja Kilpeläinen summaa.

Tilanteeseen on tulossa muutos Kajaanin Melontakeskus -hankkeen myötä, sillä vielä kuluvan kesän aikana kartoitetaan melontareitit. Hanke on Kajaanin kaupungin hallinnoima.

Konkreettisena ehdotuksena Kilpeläinen esittää hotelli- ja vesistömatkailupaketteja ja palvelu- ja vuokrauspisteen perustamista Kaukaveden alueelle.

– Olisi yrittäjä, joka vuokraa kanootteja, sup-lautoja ja siitä voisi lähteä ohjatulle retkelle.