Koe uusi yle.fi

Luonnon rakentama jääkauden oppikirja houkuttelee kansainvälisiä matkailijoita

Jääkauden ja sen jälkeisen sulamisvesien muovaama Rokuan kansallispuisto Pohjois-Pohjanmaalla houkuttelee vuosi vuodelta enemmän kansainvälisiä kävijöitä. Viime vuosina geologisesti ainutlaatuisen geopark-alueen ovat löytäneet erityisesti saksalaisturistit. Paikasta löytyy muun muassa Suomen syvin suppa.

Kotimaa
Rokuan korkein kohta Pookivaara kohoaa voin 195 metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan kohoamisen ansiosta pieni nykyisen Itämeren edeltäjän, Ancylysjärven saari on nykyisin mäntypuiden ja jäkälän peittämien hiekkadyynien muodostama vaaramaisema.
Risto Degerman / Yle

Yhteistyö eri puolilla maailmaa toimivien geoparkien kanssa sekä YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon myöntämä Rokua UNESCO Global Geopark -nimitys ovat antaneet Muhoksen, Utajärven ja Vaalan alueelle levittäytyvälle Rokualle kansainvälistä nostetta.

Rokuan ainutlaatuista luontoa tullaan nykyisin ihmettelemään Keski-Euroopasta ja kauempaakin.

– Eri puolilta Eurooppaa on käynyt geologian professoreita ja tutkijoita, jotka ovat luonnehtineet tätä jääkauden oppikirjaksi ja luonnonlaboratorioksi, kertoo projektipäällikkö Mikko Kiuttu.

Eri puolilta Eurooppaa on käynyt geologian professoreita ja tutkijoita, jotka ovat luonnehtineet tätä jääkauden oppikirjaksi ja luonnonlaboratorioksi

Mikko Kiuttu

Alue on syntynyt tuhansien vuosien aikana ja pitänyt pintansa luonnontilaisena hiekkamaastona vuosituhansien ajan.

Hiekkaa peruskallion päällä on noin sadan metrin paksuisena patjana. Hiekka on pääosin hienojakoista, mikä onkin todennäköisesti ollut alueen säilymisen syy. Se ei ole oikein soveltunut hyötykäyttöön ja rakentamiseen.

Poikkeuksellinen dyynimaisema

Vaikka kumpuilevaa vaaramaisemaa peittää tänään mäntymetsä, kartalle piirretyt korkeuskäyrät paljastavat Rokuan alueen pinnanmuotojen säännöllisyyden. Noin parinkymmenen kilometrin mittainen ja useita kilometrejä leveä harjualue muodostuu säännönmukaisista useiden kymmenien metrien korkuisista dyynijonoista.

Syvyydenkaivo
Syvyydenkaivo syntyi jääkaudella.Rokua Geopark

Rokuan maastoa täplittävät myös syvät luonnon muovaamat säännöllisen muotoiset kuopat eli supat, joihin mannerjäästä irronneet jäälohkareet ovat aikanaan sulaneet.

Geologisesti kiinnostavimpiin kohteisiin kuuluu Suomen syvin suppa, Syvyydenkaivo.

– Tämä Syvyydenkaivo on yksi avainkohteista ja sen syntyhistoria kytkee yhteen koko geopark-alueen Muhokselta aina Manamansaloon saakka. Sinne jää sitten matkalla vaikuttavia kohteita, jotka ovat erilaisten geologisten prosessien tuotosta ja ne kiinnostavat myös matkailijoita.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Islanti

Islanti varautuu tulivuorenpurkauksiin, kahden tärkeimpiin kuuluvan turistikohteen sulkemista harkitaan

Tulisijat

Kolme varmaa vinkkiä takan sytyttämiseen – "Sitten on jotain vikaa tulisijassa, jos se vielä pöllähyttää savut tupahan"

PISA-tutkimus

Tee itse PISA-testi: Kokeile, pärjäätkö 9.-luokkalaisille luonnontieteissä

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan