Taistelu musikaaliherruudesta: New Yorkissa räppäävä valtiomies, Lontoossa murmelit

New York ja Lontoo, Broadway ja West End ovat kamppailleet musikaaliensa paremmuudesta viimeiset 40 vuotta. Broadwayn uusin haastaja on huippumenestynyt Hamilton, hip hop -musikaali Amerikan perustajaisästä. Näissä olympiadeissa britit uhkaavat jäädä kalkkiviivoille.

musikaalit
Lin-Manuel Miranda esiintyi Hamilton-musikaalissa Broadwayllä New Yorkin Richard Rodgers  -teatterissa 10. heinäkuuta 2016.
Hamilton-musikaalin kirjoittaja ja säveltäjä Lin-Manuel Miranda esitti myös pääroolia alkuperäisessä kokoonpanossa.AOP

Näyttää uhkaavasti siltä, että Broadway vetää pidemmän korren musikaalikilpailussa, jota käydään New Yorkin ja Lontoon välillä. Viime vuonna Broadwaylla sai ensi-iltansaHamilton, joka on osoittautunut varsinaiseksi kassamagneetiksi.

Vaan kuka olisi uskonut: musikaali kertoo yhdestä Yhdysvaltojen perustajaisistä, valtiomies Alexander Hamiltonista, joka eli suuruutensa päivät 1700-luvulla.

Erikoisen Hamiltonista tekee tapa, jolla musikaali tarjoillaan: asia on politiikkaa, ylöspano on silkkaa 1700-luvun epookkia ja musiikki etupäässä hiphopia.

Myös rouvat Clinton ja Obama fanittavat

Ristiriita toimii. Kalleimmat liput maksavat lähes 900 dollaria – ja silti lippuluukulla myydään ei-oota.

Myös kriitikot tykkäävät. Hamilton on voittanut ennätykselliset 11 Tony-palkintoa ja draaman Pulitzerin. Musikaalin kirjoittajaa, säveltäjää ja pääosan alkuperäistä esittäjää Lin-Manuel Mirandaa tituleerataan neroksi.

Perhetaustaltaan puertoricolainen Miranda on onnistunut tuomaan väriä Broadwaylle. Häntä ei siis voi syyttää samanlaisesta etnisestä syrjinnästä kuin Oscar-juhlia. Hamiltonin Näyttelijäkaarti koostuu pääosin ei-valkoisista amerikkalaisista.

Hamilton on saanut vaikutusvaltaisia kiitoksia. Brittiläisen The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -lehden mukaan musikaalia fanittaa muun muassa Yhdysvaltojen presidenttiehdokas Hillary Clinton. Michelle Obaman kerrotaan kutsuneen Hamiltonia parhaaksi taideteokseksi, jonka hän on koskaan nähnyt.

Hämmästyttävää on se, että musikaali uppoaa myös teineihin ja tuottaa The Economist (siirryt toiseen palveluun) -lehden mukaan 1,7 miljoonaa dollaria viikossa. Ensi-illan jälkeen kassaan on ropissut 80 miljoonaa dollaria.

Summa voisi olla suurempi, jos katsomo olisi isompi. 1300-paikkaisena se on Broadwayn mittareilla vaivaista keskikokoa.

Edellinen New Yorkin hitti oli Mormonien kirja

Broadway-musikaali Hamiltonia esitetään New Yorkin Richard Rodgers -teatterissa.
Broadway-musikaali Hamiltonia esitetään New Yorkin Richard Rodgers -teatterissa. Lippuluukulla myydään ei-oota. Toivorikkaat jonottavat silti.AOP

Broadwayn edellinen ykkösnyrkki oliThe Book of Mormon, joka sai ensi-iltansa vuonna 2011.

Se pyörii New Yorkissa – ja Lontoossa – edelleen. Mormonien kirja on tv-sarja South Parkin luojien musikaali.

Musikaali kertoo ei-niin-välkyistä mormoneista, jotka päätyvät syvimpään Afrikkaan viemään ilosanomaa. Kaikki ei mene kuin Salt Lake Cityssä.

The Book of Mormonin raikkaus piilee sen mitään häpeämättömässä ja julkeassa anarkismissa, joka on kääräisty (ulko-)kultaiseen pakettiin.

Samaan tapaan kuin Hamilton sekin pelaa ristiriidalla ja yllätyksellä: tätä ette uskoneet kokevanne.

.... ja Lontoo vastasi lapsilla

Samaa yllätystä huokuu myös brittien Matilda. Sen kantaesitys oli vuonna 2011 ja se oli brittien vastaus mormoneille.

Musikaali perustuu Roald Dahlin samannimiseen lastenkirjaan, jossa 5-vuotias tyttö uhmaa auktoriteetteja ja korjaa oman elämänsä vääryydet.

Viis katsojan iästä: Matilda on vuosikymmeniin parasta brittiläistä musiikkiteatteria ja se onnistui tasoittamaan hetkeksi puntit Broadwayn ja West Endin välillä.

Matildan viehätys perustuu erinomaiseen dramatisointiin, musiikkiin ja poikkeukselliseen ensembleen. Siinä näyttelee lähes 30 noin 10-vuotiasta lasta. Ja millä tavalla! He laulavat äänissä ja tanssivat kuin raivopäät Peter Darlingin kulmikasta koreografiaa.

Darling on tunnettu miehenä, joka laittoi myös Billie Elliotin lentämään.

Brittien salainen ase on toisto

Nyt Britanniassa pidätetään hengitystä. Tim Minchin, sama mies, joka sävelsi ja sanoitti Matildan, päätti tehdä musikaalin Groundhog Daysta eli _Päiväni murmelina _-elokuvasta. Se kertoo tv-reportterista, joka herää samaan päivään uudelleen ja uudelleen.

Groundhog Day.
Groundhog day -elokuvaan perustuvassa musikaalissa tv:n säämiestä esittää Andy Karl ja uutistuottajaa Carlyss Peer.Manuel Harlan

Musikaali tulee ensi-iltaan Lontoon perinteikkäässä The Old Vic -teatterissa ensi tiistaina, 16. elokuuta. Sitä on odotettu kuin viimeistä päivää.

Musikaalin säveltäjän lisäksi myös ohjaaja Matthew Warchus ja koreografi ovat samat kuin Matildassa. Voittoisa tiimi, mutta onnistuuko se pistämään kampoihin amerikkalaisten Hamiltonin megalomaaniselle menestykselle?

Sitä britit nyt miettivät. Menestykset tuntuvat syntyvän yllättävistä riskeistä, ideoista, joihin on vaikea uskoa, mutta onko Päiväni murmelina sellainen?

Takkiin on tähän mennessä tullut ainakin yhdellä rintamalla. Groundhog Dayn piti siirtyä saman tien myös Broadwaylle, mutta yhdysvaltalaistuottaja vetäytyi projektista viime hetkillä. Syitä ei tiedetä.

Groundhog Day.
Andy Karl näyttelee Lontoossa ylimielistä säämiestä, jota Bill Murray esitti alkuperäisessä Päiväni murmelina -elokuvassa.Manuel Harlan

Se ei ole himmentänyt hehkutusta. Ennakot pyörivät jo, ja jos Twitter-päivityksistä voi jotain päätellä ainakin yleisö rakastaa – ja haluaa nähdä esityksen uudelleen ja uudelleen.

Yhteinen uhka: penkkiurheilu

Musikaalilla ja suurilla teatterikeskuksilla menee hyvin. The New York Times (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että Broadway rikkoi toista kautta peräkkäin katsoja- ja tuottoennätyksensä. Kevätkaudella sen teattereissa vieraili yli 13 miljoonaa kävijää.

Lontoollakin tuntuu pyyhkivän mallikkaasti. Society of London Theatren (siirryt toiseen palveluun) tilastojen mukaan myös saarivaltakunnan pääkaupungissa viime vuoden lipunmyynti kasvoi 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Tänä syksynä molempien kassavirtoja uhkaa vain yksi vaara: olympialaiset.