Runsaasti jänisruttoa liikeellä – tauti jyllää täysillä syksyllä

Eviralle on lähetetty heinäkuusta lähtien kymmeniä kuolleita jäniksiä ja rusakoita. Rutto on varmistettu yhdessätoista tapauksessa. Tartunta on todettu yhdeksällä ihmisellä. Luvut ennakoivat kovaa ruttovuotta. Syksyllä tapausten määrä kasvaa.

Rusakoita ja metsäjäniksiä kuolee ruttoon etenkin Oulun seudulla. Kuva: EPA

Kun jänisruttoa esiintyy paljon, Evira varmistaa sinne lähetetyistä jäniksistä ja rusakoista 10-20 jänisruttotapausta vuodessa. Elokuun neljänteen päivään mennessä varmistettuja tapauksia tänä vuonna on jo yksitoista.

– Aikataulussa ollaan, eli yleensä heinäkuun puolivälissä jäniksiä alkaa tulla tutkittavaksi. Tämä kesä ei ole mitenkään hiljainen jänisruton suhteen, toteaa erikoistutkija Marja Isomursu Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköstä.

Ruttotapauksia on varmistettu eniten Oulun seudulla: Oulussa, Vihannissa, Limingassa, Lumijoella ja Raahessa. Niitä on löytynyt myös kauempaa, Etelä-Pohjanmaalta ja Kaakkois-Suomesta.

Jäniksiä on saapunut Eviran tutkittavaksi useita kymmeniä. Yleensä vuoden aikana niitä tulee tutkittavaksi 60–100.

Jo kevättalvella oli muutama jänisruttotapaus. Eniten sitä esiintyy loppukesällä ja syksyllä.

Tämä kesä ei ole mitenkään hiljainen jänisruton suhteen.

Marja Isomursu

Tautitartuntoja eniten Pohjois-Pohjanmaalla

Mitä yleisempi tauti on elämillä, sitä enemmän ihmisiä siihen sairastuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan tänä vuonna Suomessa todettuja jänisruttotapauksia on yhdeksällä potilaalla, joista viisi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Viime vuonna jänisrutto varmistettiin 104 potilaalla, joista 63 oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.

Viimeksi varsinainen jänisruttoepidemia oli vuonna 2007. Tuolloin maassa todettiin 406 tautitapausta, joista 316 oli Pohjois-Pohjanmaalla.

Jänisrutto äityy paikalliseksi epidemiaksi 7–9 vuoden välein.

Jänisruton oireet ovat korkea kuume, ihon paukama sekä imusolmukkeiden turpoaminen ja joskus keuhko-oireet sekä keuhkokuume. Antibioottihoito on aiheellinen, jos jänisruttoa epäillään.

Raadon voi laittaa hanskat kädessä pussiin ja hävittää sekajätteen mukana.

Marja Isomursu

Jäniksen voi hävittää hanskat kädessä

Tartunta eläimestä ihmiseen tapahtuu tavallisimmin verta imevän hyönteisen välityksellä. Se voi tarttua muillakin tavoilla.

– Kosketuksen, pienten ihohaavojen, limakalvojen ja hengityksen kautta jos sattuu vaikka pölistelemään heiniä, joissa on ollut tautia sairastavia eläimiä, luettelee Isomursu.

Jos löytää kuolleen jäniksen pihalta tai metsästä kulkureittien varrelta, raato on syytä hävittää. Keskeltä metsää löydettyyn jänikselle ei tarvitse tehdä mitään.

– Raadon voi laittaa hanskat kädessä pussiin ja hävittää sekajätteen mukana, tai tuoreen eläimen voi lähettää Eviraan tutkittavaksi, Isomursu kertoo.

Hanskat kädessä kuolleeseen jänikseen uskaltaa koskea ilman vaaraa tartunnasta.

– Jäniksessä bakteeri on paremminkin veressä ja elimistössä eikä tartu nuuhkaisemalla, vaan tartunta vaatii sen että siihen koskee.

Jänisrutolta voi yrittää suojautua pukeutumalla siten, että vertaimevät hyönteiset eivät pääse pistämään.