Viikko tieteessä: Rajumpia pyörremyrskyjä, nukkuvat linnut lentävät, lisätty todellisuus ja arkeologikoira

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä viikon varrelta.

tiede
Viikko tieteessä -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Merien lämpeneminen saa aikaan pahempia myrksyjä. Jo valtameren pintaveden yhden fahrenheit-asteen kohoaminen voi lisätä pyörremyrskyn tuulen nopeutta 24–32 metriä tunnissa. Tuntuu vähältä, mutta on silti tarpeeksi nostaakseen myrskyn rajuuden seuraavaan kategoriaan.

Florida State Universityn James Elsnerin (siirryt toiseen palveluun) mukaan ilmaston lämpenemisen takia myös meret lämpenevät. Voimakkaammat myrskyt ovat entistä tuhoisampia. Yhdysvalloissa on hyvässä muistissa Katrina ja Irene hirmumyrskyjen kuolonuhrit ja tuhot.

Avaruudesta otettu valokuva hirmumyrskyn muodostamasta kierteisestä pilvestä.
Avaruusasema ISS:ltä 23.10. 2015 otettu kuva hirmumyrsky Patriciasta.Scott Kelly / NASA

Linnut nukkuvat sikeästi lentäessään

Tutkijat ovat ensi kertaa pystyneet toteamaan, että valtameren yllä pitkiä matkoja lentävät fregattilinnut nukkuvat pieniä jaksoja todella sikeästi.

Max Planck instituutin tutkijat (siirryt toiseen palveluun) kiinnittivät linnun selkään GPS-paikantimen ja EEG-mittarin, jonka avulla kerätyt tiedot kertoivat fregattilinnun molempien aivopuoliskojen vaipuneen uneen lennossa.

Keskimäärin linnut nukkuivat lentäessään vain 42 minuuttia vuorokaudessa, mutta maalle päästyään 12 tuntia. Ne eivät kuitenkaan tutkija Niels Rattenborgin mukaan näyttäneet kärsivän unen puutteesta lentäessään. Tutkimuksesta kerrottiin Naturen (siirryt toiseen palveluun) sivulla.

Fregattilintu.
Fregattilinnun siipien kärkiväli voi olla yli kaksi metriä.Michael S. Nolan / AOP

Pohjavesivarat helpommin selville

Pohjavesien mittaaminen on hankalaa ja nykyään vaaditaan usein kallista testikaivojen poraamista syvälle maahan. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet helpomman menetelmän (siirryt toiseen palveluun), jota on jo testattu.

Vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston tutkijat osallistuivat Geologian tutkimuskeskuksen, Turun yliopiston ja Uppsalan yliopiston toteuttamaan kartoitukseen, jossa tutkittiin Virttaankankaan pohjavesialuetta seismisten luotausten avulla. Luotauksissa seisminen heräte tuotettiin pudotusvasaran avulla. Iskusta seuranneita seismisiä aaltoja havainnoitiin kiihtyvyysanturiverkoston sensoreilla.

– Pohjavesi on varastoituneena maaperän huokoiseen väliaineeseen. Seismisten aaltojen eteneminen maaperässä riippuu väliaineen ominaisuuksista, kuten tiheydestä ja huokoisuudesta. Seismisiin aaltoihin tallentuu siten tietoa maan rakenteesta. Näin ollen havainnoista on mahdollista saada arvioita esimerkiksi pohjavesivarantojen suuruudesta, kertoo yliopistotutkija Timo Lähivaara Itä-Suomen yliopiston nettisivulla olevassa artikkelissa.

Pohjavesialueesta kertova kyltti maastossa.
Kalle Niskala / Yle

Terveet elintavat kunniaan

Ihmiset laskevat mielellään tulevan ikänsä mittaa. Tupakoimattomuus, fyysinen aktiivisuus ja normaalipaino lisäävät terveitä elinvuosia 50‒75-vuoden iässä. Elintapojen merkityksestä terveessä ikääntymisessä on saatu lisänäyttöä laajassa kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa.

Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitettiin elintapojen merkitystä terveiden ikävuosien määrälle ikääntyessä. Tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joilla oli terveet elintavat, elivät 6‒8 vuotta pidempään terveenä ja ilman kroonisia sairauksia 50‒75 ikävuoden välillä kuin henkilöt, joilla oli kaksi tai useampi epäterve elintapa.

Tutkimuksessa seurattiin 74 000 suomalaista, englantilaista, ranskalaista ja ruotsalaista yli 50-vuotiasta. Tutkimustulokset (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa International Journal of Epidemiology -julkaisusarjassa.

Nainen polttaa tupakkaa.
Tupakkaveroa on nostettu viime vuosina puolen vuoden välein. Nella Nuora / Yle

Pokémon Go avaa portit moniin mahdollisuuksiin

Nuorisoa ja varttuneempaakin väkeä tänä kesänä kovasti liikkumaan saanut Pokèmon Go -peliapplikaatio on uusi tapa käyttää hyväkseen lisäketodellisuutta.

Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median professori Frans Mäyrän (siirryt toiseen palveluun) mukaan Pokémon Go -pelissä käytetty lisätyn todellisuuden teknologia mahdollistaa tulevaisuudessa monia kuluttajia kiinnostavia palveluja.

– Ihmisillä oli jo valmiiksi älypuhelimissaan kamerat, gps-paikantimet ja karttateknologiat sisäänrakennettuna, jolloin pelin oli mahdollista levitä räjähdysmäisesti kymmenille miljoonille käyttäjille, sanoo Frans Mäyrä.

– Monet yhtiöt, kuten Magic Leap, kehittelevät laboratorioissaan jo hyvin paljon edistyneempää lisätyn todellisuuden teknologiaa, jossa kohteet, esimerkiksi simuloidut oliot, efektit tai esineet, upotetaan saumattomasti reaaliympäristöön.

Tulevaisuudessa esimerkiksi huonekaluostokset voisi professorin mukaan toteuttaa omassa kodissaan siten, että katsellessaan ympärilleen voisi jo nähdä uuden sohvan tai kirjahyllyn tulevalla paikallaan.

Pokemon GO -pelin kuvaa.
Laura Tolonen / Yle

Jupiterin oudot hiukkasvirrat

Aurinkokunnan kappaleiden kiertosuunta keskuskappaleensa ympäri on lähes poikkeuksetta sama kuin keskuskappaleen oma pyörimissuunta akselinsa ympäri. Tämä pätee esimerkiksi Kuun kiertosuuntaan Maan ympäri.

Jupiterin hiukkaset näyttävät tässä suhteessa tekevän poikkeuksen sääntöön.

Oulun yliopiston tähtitieteen tutkimusyksikön tutkijat Xiaodong Liu ja Jürgen Schmidt ovat saaneet uudessa tutkimuksessaan yllättävän tuloksen, joka osoittaa poikkeuksen kiertosuunnan pääsääntöön. He tutkivat jättiläisplaneetta Jupiteria kiertäviä pölyhiukkasia. Suuri osa hiukkasista kiertää oikeaan suuntaan, mutta osa niistä voi kiertää myös vastakkaiseen, väärään suuntaan.

Pölyhiukkaskerros Jupiterin ympärille syntyy, kun sitä kiertäviä neljää kuuta (Io, Europa, Ganymede ja Callisto) pommittaa jatkuva meteoriittisade ja niiden pinnasta irtoaa kappaleita. Niistä osa sinkoutuu avaruuteen ja päätyy kiertämään Jupiteria.

Liun ja Schmidtin tutkimustulos ja sen pohjana olevat mallit on juuri julkaistu American Geophysical Unionin julkaisussa Journal of Geophysical Research: Planets (siirryt toiseen palveluun).

Aurinko ja planeetat
Ceres on Marsin ja Jupiterin välissä. Epa / IAU / Martin Kommesser

Suomen ensimmäinen arkeologikoira

Parsonrusselterrieri Hekla nuuskii innolla Seilin saaren vanhan puukirkon ympäristöä. Perimätiedon mukaan maahan on haudattu saarella 1600- ja 1700-luvulla toimineen lepra- eli spitaalisairaalan menehtyneitä. Seili sijaitsee Turun saaristossa Paraisten Nauvossa.

Parsonrusselterrieri Hekla, koulutetaan arkeologikoiraksi etsimään vanhoja hautoja
Ulla Moilanen

Arkeologi Sanna Saunaluoma on paitsi alansa vahva ammattilainen myös intohimoinen koiraharrastaja. Hekla on Suomen ensimmäinen arkeologikoira.

Opetus on vasta alkuvaiheissa, mutta jo nyt Hekla löytää maastoon kätketyt luut ja ilmaisee paikan menemällä maahan. Homma hankaloituu, kun luut sijaitsevat syvällä maan alla: silloin niiden haju on heikko. Pronssikorujen hajuun ei Saunaluoma aio Heklaa kouluttaa.

– Paljon tarvitaan vielä treeniä, jotta maahan haudatut luut löytyvät, Saunaluoma arvioi.