Sakari Oramo soitti Marseljeesin terrori-iskussa kuolleiden muistolle – klassisella musiikilla voi ottaa kantaa maailmanpolitiikkaan

Sakari Oramolla on orkesterit Kokkolassa, Tukholmassa ja Lontoossa. Yle Uutiset tapasi kokkolalaiskapellimestarin Vilppulan kirkossa.

musiikki
Sakari Oramo Vilppulan kirkossa 4. elokuuta 2016.
Sakari Oramo pyrkii työllään vaikuttamaan eurooppalaisten arvojen säilymiseen.Jukka Töyli / Yle

Musiikki on Sakari Oramolle paitsi työ ja intohimo myös keino vaikuttaa. Kun ympärillä myllertää, musiikki on ja pysyy.

– Se on ajaton viesti, joka tulee kulttuurimme pohjavirrasta. Se on sanatonta kommunikaatiota ja ainoa taidemuoto, jonka tuotoksia ei voi koskettaa. Musiikin sisäiset merkitykset luovat ihmisen mielessä tunneverkoston, jota ei voi millään muulla saada aikaan, Oramo sanoo.

Eilen Oramo johti Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria Mäntän musiikkijuhlilla Vilppulan kirkossa, kun pari viikkoa sitten hän oli BBC:n Promien avajaisten huomion keskipisteenä. Maailman suurin musiikkifestivaali Britanniassa avattiin suomalaiskapellimestarin johdolla Ranskan kansallislaululla. Marseljeesi soi Nizzan terrori-iskussa kuolleiden muistolle.

– Käytin erittäin suuren osan kenraaliharjoituksesta vain siihen Marseljeesiin, jotta se saatiin kuulostamaan arvokkaalta klassiselta kappaleelta eikä marssimaiselta sotalaululta, Oramo kertoo.

Iskut vaikuttavat esittäjiin

Pari päivää avajaisten jälkeen Promeilla esitettiin ranskalaissäveltäjä Gabriel Faurén Requiem. Koko konsertti omistettiin terrori-iskun uhreille.

Klassinen musiikki ottaa säveltäjien ja kapellimestareiden johdolla kantaa maailman tapahtumiin, mutta kauheudet vaikuttavat myös esittäjiin.

– Joka kerta kun on tällaista isompaa tapahtunut, niin luen muusikoiden kasvoista ja asenteista tiettyä hermostuneisuutta. Itse pitää koettaa pitää musiikin puolia ja ammentaa niistä tilanteista voimavaroja musisointiin. Kun ihmisillä on tunteet pinnassa, tulee usein merkityksellistä musisointia.

Kaupunginorkestereille erityistehtäviä?

Oramo sukkuloi ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana kolmen kaupungin väliä. Hänellä on orkesteri Kokkolassa, Tukholmassa ja Lontoossa. Suomi selviää Oramon vertailussa hyväksyttävin paperein, kun puhutaan orkesterielämän ylläpitämisestä.

Suomen erityispiirteenä on kaupunginorkestereiden valtava määrä väkilukuun suhteutettuna. Tarvitaanko niitä?

– Siinä mielessä tarvitaan, että Suomessa on pitkät maantieteelliset etäisyydet. Englannissa on määrättömästi keskikokoisia, suomalaisittain suuria kaupunkeja, missä ei ole mitään vakituista orkesteritoimintaa. Se ei tuo sellaista pohjakasvustoa, jolle klassisen musiikin ammattiin tähtäävä opetus voi rakentua.

Toisaalta tietyt muutokset tai kehityslinjaukset eivät Oramon mielestä olisi pahitteeksi.

Sakari Oramo johti BBC:n sinfoniaorkesteria Proms 2016 -festivaalin ensimmäisenä iltana Lontoossa 16. heinäkuuta.
Sakari Oramo johti BBC:n sinfoniaorkesteria Proms 2016 -festivaalin ensimmäisenä iltana Lontoossa 16. heinäkuuta.AOP

– Kaupunginorkesterit voisivat erikoistua sopiviin tehtäviin esimerkiksi kokoonpanon tai salin puolesta. Periaate, että kaupungissa asuu ammattimuusikkoja, on arvokas ja kannattaa säilyttää.

Markkinat vaikuttavat sisältöön Lontoossa ja Helsingissä

Lontoon ja koko Britannian valtava talousalue on Oramon mukaan ajanut orkesterit selviytymistaisteluun. Jälki ei aina ole kaunista.

– Markkinat ovat päässeet sanelemaan, mitä soitetaan, ja kuka on solistina.

Oramon mukaan hänen johtamansa Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sinfoniaorkesteri on poikkeus. Resursseja riittää oman linjan pitämiseen.

– Voimme noudattaa jonkun mielestä ehkä vanhanaikaisiakin kulttuuripoliittisia tavoitteita ohjelmistossamme.

Oramon havaintojen mukaan suomalaiset orkesterit tekevät sisällölliset valinnat keskimäärin säntillisen taiteellisin perustein, joskin pääkaupunkiseudulla kilpailu yleisöstä on kovaa. Musiikkitalon tuoma yleisöpohjan jatkuvuus ei riitä takaamaan kulttuurilaitosten riippumattomuutta.

Viime kaudella keskustelua herätti Kansallisoopperan suosittu mutta viihteellinen musikaali Oopperan kummitus, ja vastaavaa on luvassa taas ensi syksynä.

– Sinänsä minulla ei olisi mitään kevyempiä satsauksia vastaan, mutta ne näyttävät vievän aika ison osan kapasiteetista, Oramo sanoo.

Kyräilyä Brexitistä

BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestari on saanut todistaa Brexitin tuoman hämmennyksen Britannian kulttuurielämässä. Promien avajaiskonsertin tunnelmaan äänestystulos ei ainakaan päällisin puolin vaikuttanut, mutta yleisesti ottaen ilmapiiri on kiristynyt.

– Siellä on vähän sellaista kyräilymeininkiä. Kaikki tuntemani muusikot ovat aivan kauhuissaan siitä tuloksesta.

Toisaalta Iso-Britannian pitkä historia luo turvallisuuden tunnetta.

– Kyseessä on iso maa ja erittäin vanha kulttuuri, joten asiat menevät usein niin kuin ne ovat aina menneet.

Oramo nähdään Promeilla useita kertoja vielä tänä kesänä. Hän johtaa syyskuussa festivaalin viimeisen konsertin, joka kasvaa vuosittain suureksi kansanjuhlaksi. Musiikki soi silloin pysyvyyden puolesta, sen, että eurooppalaiset arvot olisivat ennallaan vielä sadan vuoden kuluttua.

– Ainakin yritän työlläni vaikuttaa siihen, että olisivat.