yle.fi-etusivu

Uusi opetussuunnitelma muuttaa opettajan roolia – "Auktoriteetti ja työn arvostus koetuksella"

Moni syksyään aloittava opettaja on ehtinyt tuskailla uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Perinteisistä tiedonjakajista halutaan sorvata valmentajia, jotka rikkovat ainerajoja ja käyttävät sujuvasti uutta älytekniikkaa. Koulutuksen ammattilainen varoittaa kuormittamasta opettajia liikaa.

Kotimaa
EduCluster Finland Elise Tarvainen sunnuntaivieras
"Ei golfissakaan lyödä kymmenellä mailalla yhtä aikaa", lohduttaa Elise Tarvainen uuden opettajan roolin kanssa tuskailevia opettajia. Riika Raitio / Yle

Elise Tarvainen keskittyy avauslyöntiin Hartolan golfkentällä. Kesäloma on lopuillaan, ja kohta kutsuvat työt koulutusviennin kansainvälisillä pelikentillä Aasiassa ja Lähi-idässä.

Luonnollisesti kasvattaja kysyy, osaanko minä.

Elise Tarvainen

Tarvainen työskentelee liiketoimintajohtajana koulutusviennin kärkiyrityksessä EduCluster Finlandissa. Sen suurin omistaja on Jyväskylän yliopisto. Siellä Tarvainen on itsekin saanut opettajankoulutuksen. Takana on myös 14-vuotinen ura luokan edessä.

– Edelleen ajattelen, että ennen kaikkea olen opettaja, hän täsmentää.

Elise Tarvainen EduCluster Finland Jyväskylä 2016
Riika Raitio / Yle

Tarvainen on kuunnellut kollegoidensa huolta uudesta opetussuunnitelmasta viime viikkoina tarkalla korvalla.

Uuden aikakauden opettaja opettaa ja arvioi oppilasta yksilöllisesti, sukkuloi yli ainerajojen ja hyödyntää työssään sähköisiä oppimateriaaleja ja älykkäitä työvälineitä.

– Edistyksellisissä kouluissa muutokset eivät juuri tunnu, mutta enemmistö kouluista on niitä pikkukuntien ja -kaupunkien kouluja, joissa toimintakulttuuri muuttuu olennaisesti, Tarvainen tietää.

Luokanopettajille muutos ei ole niin suuri kuin aineenopettajille, joissa uudistus on herättänyt jännitystä, jopa pelkoa.

– Luonnollisesti kasvattaja kysyy, osaanko minä.

– Se on tuskailua uuden ja osin tuntemattoman äärellä. Kentällä kysytään, onko opettajan autonomia tai auktoriteetti häviämässä, onko opettajan yhteiskunnallinen arvostus pienenemässä tai onko tulossa joitakin muita voimia tilalle, jotka vievät sitä tilaa, mikä on aiemmin kuulunut opettajalle ja koululle, hän kuvailee.

Onko näin, siihen Elise Tarvainen ei uskalla antaa suoraa vastausta.

– Tämä aika ja uusi opetussuunnitelma vaatisi nyt laajaa yhteisöllistä keskustelua siitä, mitä uusi opettajuus on, tai mitä sen halutaan olevan, hän sanoo.

Opettaja – kolmen tradition uhri

Sunnuntaivieras Elise Tarvainen kirja kansi kultainen lukukirja
Elise Tarvainen on itsekin opettaja. Riika Raitio / Yle

Eri aikakausien opettajien käsitykset opettajuudesta voivat olla keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Ei siis ihme, että se, minkä toinen opettaja näkee mörkönä, on toiselle mahdollisuus.

Elise Tarvainen puhuu kolmen tradition uhreista.

– Opettajalla on ensinnäkin omatkoulumuistonsa, se käsitys opettajuudesta, joka ensimmäisten kouluvuosien aikana on muodostunut. Tätä melko pysyvää kuvaa opettajuudesta on sitten muokannut opettajankoulutus, joka taas on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kolmannen oppitunnin nuori opettaja on saanut mennessään ensimmäiseen työpaikkaansa, ja sen työyhteisön mallit ovat antaneet käsityksen siitä, mitä opettajan arki on.

On lasten etu, että he näkevät erilaisia opettajia. Ei yhdenlainen opettajuus voi millään riittää erilaisille oppijoille.

Elise Tarvainen

Tarvainen kannustaa opettajia yhteistyöhön ja puolustaa esimerkiksi yhteisopettajuutta ja työpareja. Hän myös kehottaa jokaista opettajaa pohtimaan omaa opettajuuttaan ja etsimään sieltä vahvuuksia, joista haluaa pitää kiinni.

– Tarvitaan yksilöllistä opettajuutta yksilöllisen oppimisen rinnalle. On lasten etu, että he näkevät erilaisia opettajia. Ei yksi, yhdenlainen opettajuus voi millään riittää erilaisille oppijoille, Tarvainen kiteyttää.

Sunnuntaivieras Elise Tarvainen EduCluster Finland
Joutsalainen Elise Tarvainen vie maailmalle suomalaista koulutusosaamista. Riika Raitio / Yle

Tarvainen varoittaa opettajan työn liiasta suitsimisesta ja kuormittamisesta. Kasvattajien työtä rajoittavat jo nyt tiukat viranomaismääräykset ja ylimitoitetut odotukset. Pelkona on, että työn arvostus laskee ja kiinnostus ammattiin karisee.

Tarvainen viittaa mm. Ruotsiin, missä opettajankoulutukseen ei hakeudu enää opiskelijoita aiempien vuosien tapaan.

– Siellä, missä opettajan arvostus on heikkoa tai laskenut aikaisemmista ajoista, on tunnistettavissa koulujärjestelmän rapautumista ja alkava alamäki. Jos opettajan työn arvostus kapenee, sillä on paljon isompi merkitys kuin osataan nyt ajatella.

Tarvaisen mukaan esimerkiksi useissa Aasian maissa opettajat tekevät työnsä osin vasemmalla kädellä, koska työtä ei arvosteta ja palkka on pieni.

– Toivotaan, ettei meillä päästetä kehitystä lipsahtamaan siihen suuntaan. Kun nyt ollaan siellä huipulla. Tehdään työtä sen eteen, että olemme siellä myös jatkossa, Tarvainen sanoo.

Koulutusviennissä muhii uusi Nokia

Suomalaista koulujärjestelmää on rakennettu vuosikymmeniä ja sen maine tunnetaan maailmalla. Koulutusviennissä muhiikin miljardibisnes.

– Poliittiset päättäjät odottavat siitä jopa uutta Nokiaa. Siksi kannattaisikin pitää hyvää huolta siitä, että koulun ja opettajien arvostus säilyy. Koulutus on yhteiskuntamme peruspilari, Tarvainen muistuttaa.

Jos opettajan työn arvostus kapenee, sillä on paljon isompi merkitys kuin osataan nyt ajatella.

Elise Tarvainen

Ulkomailla meiltä halutaan vain yhtä asiaa - tuloksia.

– Nopeasti, tänään, mielellään jo eilen. Meidän pitää siis yrittää vakuuttaa asiakkaat keinoista, joilla tuloksiin päästään. Sehän on sukupolvia kestävä prosessi, kun koulutusjärjestelmää ruvetaan kehittämään ja sen traditioita muuttamaan.

Tarvaisen mielestä kaupparatsut ja nopeaa voittoa hakevat myyntitykit eivät alalle kuulu. Sen sijaan työ tehdään pääosin suomalaisella nöyryydellä ja sitkeydellä.

– Mitä sen kalliimpaa millään yhteiskunnalla on kuin heidän tulevat sukupolvensa. Jos joku kansakunta haluaa antaa koulutuksensa ja kasvatuksensa kehitystyöhön suomalaisten kanssa, niin tehtävä pitää ottaa vakavasti. Kauppa perustuu aina kumppanuuteen ja luottamukseen, sanoo Tarvainen.

Ja kuten golfissakin, väylälle voi aina palata.

– Jos joku väylä menee huonommin tai pallo putoaa lätäkköön, aina voi aloittaa alusta, kuten kaupanteonkin, Elise Tarvainen nauraa.

Sunnuntaivieras Elise Tarvainen EduCluster Finland Jyväskylä 2016
Elise Tarvainen.Riika Raitio / Yle

Elise Tarvainen on Radio Suomen sunnuntaivieraana 7.8. klo 15:03.