Räminärockin ystävän Riku Rantalan musiikkimaku laajeni – "Sotilasmusiikkia ei tarvitse erotella muista"

Hamina Tattoon juontaja Riku Rantala kirjoittaa kesällä kirjaa maailman musiikkityyleistä ja nauttii itäisen Suomen saaristosta. Kirjan kylkiäisenä ilmestyvällä levyllä ääneen pääsee myös Rantala itse.

Kotimaa
riku rantala hamina tattoo paraati
Docventuresista ja maailmanmatkoistaan tunnettu Riku Rantala juontaa Hamina Tattoon marssiesitykset 2016.Yle / Antti Ojala

Madventures-seikkailija Riku Rantala juontaa Hamina Tattoossa tämän vuoden marssiesitykset.

Hamina Bastionin juhlateltassa on vielä perjantaina ja lauantaina luvassa kuviomarsseja. Rantala intoutuu heti alkuun hehkuttamaan muusikoita ja kuvailemaan marssikapellimestareiden taidokasta johtamissauvojen heittelyä.

– Tuollaisia varsin sirkusmaisiakin piirteitä on välillä. Huikeaa nähtävää, miten yhteispeli toimii. Pitää muistaa, että he ovat ennen kaikkea muusikoita eivätkä sotilaita.

Uutena aluevaltauksena räppiä Palefacen kanssa

Marsseilla on soittoryhmiä eri puolilta maailmaa. Teemana onkin tänä vuonna Yhdistyneet kansakunnat. Rantala itse on virittäytynyt vastaanottavaiselle tuulelle ja nauttii sotilasmusiikista.

– Näen sen yhtenä maailman musiikin jatkumona.

Rantala kirjoittaa parhaillaan kollegansa Tuomas "Tunna" Milonoffin kanssa Mad Music -kirjaa maailman musiikista. Erilaisiin musiikkityyleihin kaksikko on päässyt kattavasti tutustumaan maailmaa kiertäessään.

– Niistä tiedetään aivan liian vähän. Huikeaa, mitenmusiikki tuo ihmisille lisää fiilistä ja tietoa. Ja se on sotilasmusiikinkin tehtävä, ei sitä tarvitse eritellä. Se on musiikkia ja sen tehtävä on tuoda ihmiset yhteen. Se puhuu kielellä, joka yhdistää kaikkia ihmisiä.

Vaimokin on löytynyt täältä paikallisesta kymiläisestä heimosta.

Mad Musicin pitäisi valmistua sopivasti Helsingin kirjamessuille lokakuuksi. Musiikkiaiheisesta tietokirjasta kun puhutaan, kirjaan on tulossa myös vinyylisingle oheen.

– Olemme olleet oikein räppäämässä studiossa Palefacen ja Asan kanssa, kertoo Rantala uudesta aluevaltauksestaan.

Rantalan oma musiikkimaku on laajentunut matkustelun myötä nuoruuden puritaanisesta rock 'n' rollista ja "ränttätäntästä".

– Nykyään kuuntelen todella paljon karibialaista ja afroamerikkalaista musiikkia. Myös Etelä- ja Itä-Aasiasta sekä Latinalaisesta amerikasta löytyy kovaa kamaa.

Ympäri mennään, Haminaan tullaan

Rantalan kesä on sujunut kirjan kirjoittamisen ja juontokeikkojen lisäksi rentoutuen.

– Muun ajan olen nauttinut ajasta itäisen Suomen hienossa saaristossa. Tämä on hieno mesta.

Hamina on Riku Rantalalle tuttu jo entuudestaan. Hän syntyi Haminassa vuonna 1974, mutta vietti paikkakunnalla vain kolme ensimmäistä vuottaan.

– Viereisille valleille joskus pienenä karkasin, Rantala nauraa Raatihuoneentorin kupeessa.

Rantalan muutettua vanhempiensa mukana Helsinkiin hän kävi päiväkodin ja koulut pääkaupunkiseudulla. Siteet Haminaan jäivät.

– Seuraavan kerran tupsahdin tänne kaksikymppisenä upseerioppilaana RUK:hon. Silloin ihmettelin, että täälläkö olen syntynyt, sanoo Rantala.

Rantala ehtii kiertää Hamina Tattoon aikana melko vähän synnyinkaupunkiaan. Kesällä hän viettää kuitenkin aikaansa saaressa Haminan edustalla, joten Kotkan ja Haminan seutu alkaa olla taas tuttu.

– Vaimokin on löytynyt täältä paikallisesta kymiläisestä heimosta, Rantala hymyilee vienosti.

Vuosi Kadettikoulussa oli "potku persuksille"

Pinkan teko poistuu puolustusvoimien ohjesäännöstä, ja aihe puhuttikin kesällä. Reserviläisliitto on myös toivonut vapauksia varusmiesten hiusten pituuteen ja kännykän käyttöön.

Rantalan mukaan pinkat joutavat historiaan.

– Pitää olla ajassa mukana. On totta, että tietynlaisia särmäyttäviä asioita tarvitaan kun laitetaan iso joukko ensimmäistä kertaa kasaan. Siinä mielessä pinkan teko on voinut olla perusteltua. Mutta eiköhän löydy modernimpiakin tapoja pitää huoli, että joukon yhteinen toiminta menee hyvin. Nykyhygieniassa fledan pituudellakaan ei ole enää väliä.

Olen nauttinut ajasta itäisen Suomen hienossa saaristossa. Tämä on hieno mesta.

Riku Rantala

Suomalainen rauhanturvatoiminta täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Rantalan isä työskenteli aikoinaan rauhanturvajoukoissa. Rantalan yliopisto-opinnot eivät edenneet toivotusti ja yhteen väliin sotilasurakin siinsi mielessä.

– Menin jopa niinkin pitkälle, että hakeuduin Kadettikouluun.

Rantala huomasi ensimmäisen vuoden aikana, ettei paikka kuitenkaan tuntunut omimmalta.

– Se oli hyvä elämysloma, potku persuksille ja ikimuistoinen kokemus, hän summaa.

Rantala kirjoitteli armeijan harmaissa paljon ja sai siten innoitusta toimittajan uralle. Sillä tiellä hän on edelleen.

Neljäs kausi Docventuresia starttaa

Rantalan luotsaama Docventures on esittänyt laatudokumentteja vuodesta 2013 TV2:lla. Syyskuun 7. päivästä eteenpäin luvassa on jälleen kuusi mieltäavartavaa dokumenttielokuvaa. Kauden teemat kietoutuvat totuuden eri muotojen ympärille.

– Yksittäisinä teemoina ovat info- ja huumesota, sumutus ja suhmurointi.

Luvassa on myös tuore kotimainen indie-dokumenttielokuva New Run, joka kertoo entisen freestylelaskija Pekka Hyysalon uudesta elämästä lasketteluonnettomuuden jälkeen.

– Siinä mennään tosi hienosti toivo-teemalla, Rantala lopettaa.