Hauki ei ole ihmisvihamielinen – se luulee polskivaa jalkaa ruoaksi

Hauella on suussaan satoja hampaita. Kun hauki ottaa kiinni, se ei luontaisesti päästä irti. Kalatalousneuvoja Petri Mäkinen tietää, että julkisuudessa usein parjattuja ihmisiä vaanivia haukia ei ole. Hauki hakee ruokaa, ja kun lämpimissä vesissä on paljon uimareita, siellä riittää ärsykkeitä, joihin hauki reagoi.

luonto
Täytetty hauki
Hauella voi olla suussaan satoja hampaita.Yle / Anna-Mari Kilpijärvi

Kesäaikaan kerrotaan usein hauista, jotka vaanivat uimareita. Vastikään uutisoitiin 10-vuotiaasta pojasta, (siirryt toiseen palveluun) jonka jalkaan hauki kävi kiinni Hämeenlinnan Ahvenistonjärvellä ja sai aikaan pahaa jälkeä. Hämeen Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen muistuttaa, että tapauksissa, joissa hauki on puraissut ihmistä, syynä on ärsyke, johon hauki reagoi.

Kun hauki ottaa kiinni, se ei luontaisesti laske irti.

Petri Mäkinen

– Luulen, että tässäkin tapauksessa hauki on ollut siellä uimarannalla ja nähnyt liikettä. Liike varmasti sen ärsykkeen on antanut ja hauki on puraissut jalkaan. Se hakee ruokaa. Se on sen ainoa syy. Se ei hyökkäile ihmisvihamielisesti, selittää Mäkinen hauen käytöstä.

Kalatalousneuvoja Petri Mäkinenkin on joskus saanut tuta hauen hampaat. Hän tietää, että hauen purenta pitää tiukasti otteessaan ja hauen leuat saattavat saada aikaan pahaa jälkeä.

– Hauella on satoja hampaita. Kun hauki ottaa kiinni, se ei luontaisesti laske irti. Se pitää otteessaan. Siten hauki toimii, selittää Mäkinen.

Hauen puraisu on huonoa tuuria

Mäkinen kertoo, että ei ole väliä, miten vilkkaasti vedessä liikutaan. Hauki saattaa luulla ravinnokseen nopeasti polskivaa pienempää lapsen jalkaa tai rauhallisesti uivaa aikuista.

– Ei ole väliä, se on se ärsyke, johon kala tarttuu. Jos hauki puraisee, se on huonoa tuuria, selittää Mäkinen.

Se on se ärsyke, johon kala tarttuu

Hauki syö Mäkisen mukaan kaikkea. Se voi käyttää ravinnokseen niin linnunpoikasia kuin kalojakin. Ahvenistonjärvellä on ennenkin sattunut samankaltaisia hauen puraisuja. Hauella on järvissä myös tärkeä tehtävä pitää vesistöä puhtaana, siksi Mäkinen ei itse kalastaisi järviä tyhjäksi hauesta.

– On puhuttu, että haukia kannattaisi ottaa järvestä pois, kumma ajatus. Hauki on kuitenkin sellainen kala, mitä järvet tarvitsevat. Se on erittäin tehokas särkikalojen syöjä. Jos niitä (haukia) sieltä tullaan poistamaan, niin se tulee varmaan vaikuttamaan taas särkikalakantoihin järvessä, perustelee Mäkinen.

Petri Mäkinen on itsekin sukeltaessaan kohdannut Ahvenistolla kookkaita haukia ja tietää, että monet sukeltajat ovat törmänneet jättihaukiin kirkasvetisessä järvessä.

– Toisiltakin sukeltajilta olen kuullut, että siellä on ihan metrisiäkin haukia. Totta kai, kun se on ollut rauhoitettuna, niin sanoisin, että sieltä varmasti löytyy pitkälti yli kymmenkiloisiakin haukia, arvelee Mäkinen.

Luonnonjärvi – ei uima-allas

Ahvenistonjärvi on ollut jo vuosikymmeniä rauhoitettuna.

– Suoranaista estettä kalastukselle ei siellä muuten olisi, muuta kuin se, että se on luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu. Niissä rauhoitusmääräyksissä on kalastus kielletty, selventää johtaja Tommi Muilu Hämeen Ely-keskuksesta.

Muilu ei ihmettele havaintoja jättihauista Ahvenistonjärvellä.

Voi tietysti miettiä, että olisiko siellä tarpeen hoitaa kalastoa

Tommi Muilu

– Sehän on luonnonjärvi eikä mikään uima-allas. Varmaan on hyvä, että Hämeestäkin löytyy sellaisia järviä, joissa on luontainen kalakanta, jota ei ihmistoimin ole istutuksin ja kalastuksin kovin paljon muuteltu. Mutta onko se nyt sitten ehdottomasti Ahvenistonjärvi, joka on tämmöinen luontainen, voi tietysti miettiä, että olisiko siellä tarpeen hoitaa kalastoa, kysyy Muilu.

Ahvenistonjärvi on Hämeenlinnan kaupungille tärkeää virkistysaluetta, ja sen myötä esimerksiksi alueen rauhoitusmääräyksissä on mahdollistettu tietynlaisia virkistystoimintoja. Muilun mukaan kaupunki voisi olla aktiivinen Ahvenistonjärven kalakannan rajoittamisessa.