Neljän Moskovan vuoden jälkeen

Muodollisesti kaikki on Suomen ja Venäjän välillä kunnossa ja poliittiset suhteet ovat tiiviit sekä toimivat. Silti tehtävänsä Moskovassa elokuun lopussa jättävän Hannu Himasen suurlähettiläsaikaan on mahtunut vaikeitakin hetkiä. Suurlähettilään oma suhde Venäjään on ristiriitainen.

Yle maailmalla: Moskova
Mies istuu tuolissa.
Hannu HimanenDenis Sinjakov / Yle

*Kun Hannu Himanen aloitti *pestinsä Suomen Moskovan suurlähettiläänä, oli poliittinen ilmapiiri kovin erilainen kuin se, josta hän nyt neljä vuotta myöhemmin palaa takaisin Suomeen.

Venäjän muuttunut käytös on johtanut uuteen kansainväliseen tilanteeseen. Suurlähettiläs arvioi, että suurin syy tähän ovat Venäjän Krimin niemimaan haltuunotto ja Ukrainan sota.

Venäjän ja EU:n suhteet ovat Himasen Moskovan vuosien aikana huonontuneen ratkaisevasti.

Mies talon parvekkeella.
Hannu Himanen niin sanotulla Paasikiven komentosillalla. Paasikivi oli Moskovassa lähettiläänä 1940-41.Denis Sinjakov / Yle

Euroopan unionin jäsenenä Suomi on luonnollisesti kärsinyt tilanteesta. EU:n asettamat talouspakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat johtaneet kaupan hiipumiseen.

Moni Venäjällä toiminut yritys joutuu hakemaan uusia markkinoita. Vaikuttaa silti siitä, että suomalaisyritykset aikovat pysyä Venäjän markkinoilla.

– Tietoomme ei ole tullut, että yksikään merkittävä suomalaisyritys olisi lähtenyt täältä, Himanen sanoo.

Esimerkiksi Stockmann lopetti vähittäiskauppansa, mutta on edelleen tarkkailuasemissa omistamalla tärkeän kauppakiinteistön Pietarissa. Myös pk-yritykset ovat valinneet toimintamallikseen sinnittelyn Venäjällä.

– Venäjän markkinat ovat erityiset. Täältä lähteminen muistetaan kauan ja palaaminen on hankalaa, Himanen toteaa.

Suomen ja Venäjän välejä ovat puolestaan ravistelleet niin kansainvälinen turvallisuustilanne kuin yllättävät kahdenkeskiset ongelmatkin. Näkyvimmät vaikeudet ovat liittyneet suurta huomiota saaneisiin, lapsia koskeneisiin huoltajuuskiistoihin ja muuttuneeseen rajatilanteeseen.

Mies parvekkeella osoittaa taivaalle.
Vaikka Hannu Himanen on matkustanut työssään paljon, haaveilee hän uusista matkoista ja luonnossa kulkemisesta. – Pari kuukautta sitten kävin ensimmäistä kertaa Venäjän Kaukoidässä ja huomasin, että luonto on siellä häkellyttävän kaunis. Saatoin kuitenkin katsella sitä lähinnä lentokoneiden ikkunoista ja kirjoista.Denis Sinjakov / Yle

Mitä, miten ja milloin Putinin jälkeen seuraa, on erittäin vaikea ennustaa.

Vaikka kansainvälinen tilanne on muuttunut, on Venäjän sisäpolitiikka pysynyt presidentti Vladimir Putinin aikana hyvin muuttumattomana.

Hannu Himanen ei odota syksyn parlamenttivaalienkaan tuovan tilanteeseen muutosta. Valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän asemaa ei mikään taida horjuttaa.

– Venäjän tulevaisuutta ei ratkaista vaaleilla, eikä oppositiosta ole haastajaksi, Himanen arvioi.

Myöskään Putinin asemassa ei ole näkyvissä muutosta. Se on ja pysyy vahvana, ja Putin valitaan todennäköisesti vuoden 2018 vaaleissa seuraavalle kuusivuotiskaudelle.

– Mitä, miten ja milloin hänen jälkeensä seuraa, on tässä vaiheessa erittäin vaikea arvioida tai ennustaa.

Pian pestinsä jättävä suurlähettiläs sanoo olevansa huolissaan kansainvälisestä tilanteesta. Hänestä vanhat yhteistyömallit ovat menettämässä toimivuutensa.

– Kylmän sodan jälkeen vallinnut optimismi on haihtunut.

Himasen mielestä kaikki valtiot eivät toiminnassaan enää kunnioita sellaisia, aikaisemmin yhteisiksi koettuja arvoja kuin demokratia, markkinatalous ja oikeusvaltio. Tilalle on tullut ajattelu, jonka mukaan kansallisia etuja voi edistää millä keinoilla tahansa.

Samanaikaisesti esimerkiksi EU:n sisäinen kehitys on myrskyisä ja vaikeasti ennustettavissa. Sen vuoksi EU:lla ei ole voimavaroja toimia kansainvälisellä areenalla ratkaisujen etsijänä.

– Jos jotakin pitää sanoa, niin sanon että huonolta näyttää.

Himanen on vakaasti sitä mieltä, että Suomen pitää pyrkiä toimimaan kaikin tavoin EU:ta ja sen yhtenäisyyttä vahvistavalla tavalla.

Mies talon pihalla.
Suurlähetystön pihalla on hyvä mietiskellä maailman menoa.Denis Sinjakov / Yle

Kylmän sodan jälkeen vallinnut optimismi on haihtunut.

Hannu Himasen ura ulkoministeriössä on ollut pitkä. Joulukuussa tulee täyteen 40 vuotta.

Venäjällä Himanen on ollut työkomennuksella kolmesti.

Ensimmäinen pesti oli vain puolen vuoden perehdytysjakso silloisessa Leningradissa. Siitä syntyi päättymätön ihastus: Pietari on suurlähettilään suosikkikaupunki Venäjällä.

Vuosina 1986–89 Himanen työskenteli Moskovassa Suomen suurlähetystössä. Keväällä 2012 hän palasi sinne suurlähettiläänä.

Syyskuun alusta Moskovan jättävän Himasen paikan suurlähettiläänä ottaa Mikko Hautala.

Uusia Moskovan tulokkaita Himanen neuvoo pitämään silmät ja korvat auki. Avoimella ja kriittisellä asenteella selviää.

– Kannattaa lähteä liikkeelle kliseitä ja kalkkeutunutta ajattelua uhmaten.

Mies
Venäjälle kannattaa tulla avoimella ja kriittisella asenteella.Denis Sinjakov / Yle

Nuoria poliitikkoja Himanen kehottaa tutustumaan laveasti Venäjään.

Sen yhteiskuntaan, instituutioihin ja kansalaisyhteiskuntaan, luomalla laajasti henkilökohtaisia suhteita eri puolilla toimiviin ihmisiin. Koska Venäjän poliittinen järjestelmä on hyvin erilainen kuin Suomen, ei tutustuminen aina ole helppoa. Mutta Himasen oma kokemus on, että se kannattaa.

Kulttuurin kautta voi päästä lähemmäksi venäläistä ajattelutapaa ja oppia paljon. Aktiiviselle kulttuurin kuluttujalle erityisen rakkaita ovat musiikki, taide ja museot.

Venäläiset pitävät siitä, että erilaiset näkemykset tulevat esiin.

Himasen kiinnostus Venäjää kohtaan heräsi Nokian yhteiskoulussa. Kieliopintoihin ei kuitenkaan löytynyt riittävän montaa halukasta oppilasta, ja niin Himanen aloitti venäjän opiskelun vasta ulkoministeriössä. Kielitaito ja suuri kiinnostus venäläiseen kulttuuriin ovat auttaneet Himasta solmimaan hyviä suhteita.

Työtään suurlähettiläs pitää myönteisen haastavana ja mielenkiintoisena, mutta myös rasittavana. Venäjää ja venäläisiä puolestaan loputtomana inspiraation lähteenä.

Silti suhde Venäjään ei ole mutkaton.

– Tänä päivänä en voi muutakaan sanoa, kuin että suhteeni Venäjään on hyvin ristiriitainen.

Suomessa ajatellaan usein, että venäläisten kanssa keskustellessa täytyy olla erityisen varovainen ja korrekti.

– Samalla venäläiset itse joka päivä todistavat meille, että pitää olla rehellisesti sitä mieltä kun on, Himanen sanoo.

Himanen on itse työssään joutunut hyvin kiivaisiinkin keskusteluihin. Hankaluuksiin hän ei ole silti joutunut, vaikka on omien sanojensa mukaan ollut tilanteissa, jossa osapuolet ovat olleet railakkaasti eri mieltä.

– Pitää sanoa mielipiteensä rehellisesti ja kohteliaasti, loukkaamatta ketään. Venäläiset pitävät siitä, että erilaiset näkemykset tuodaan esiin ja niistä puhutaan.

Olemme Venäjän naapuri ja tulemme sitä aina olemaan.

Venäjän ja Suomen suhteita ajatellen Himanen on huolissaan suomalaisten vähäisestä kiinnostuksesta Venäjää ja venäjän kieltä kohtaan.

Suomessa on uusi, nuori sukupolvi joka kyllä suhtautuu Venäjään ennakkoluulottomasti. Tiedot Venäjästä jäävät kuitenkin hyvin pinnallisiksi. Myös venäjän kielen harrastuneisuus on huolestuttavan vähäistä.

– Olen yrittänyt ravistella puita ja pensaita löytääkseen tavan, jolla Venäjä-osaaminen saataisiin sellaiselle tasolle, millä sen pitäisi Suomen kaltaisessa maassa olla.

Jäädessään ensi vuonna eläkkeelle Himanen haluaakin paneutua siihen, mitä Venäjä-osaamisen lisäämiseksi voi kansallisella tasolla tehdä.

– Olemme Venäjän naapuri ja tulemme aina olemaan. Siksi minun on vaikeaa ymmärtää, miksi tämä on niin vaikeaa.