1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Itämeri

SYKEn tutkija: Itämeren suolapulssi tuli mutta pysähtyi

Pohjanmereltä Itämereen tuli joulukuussa 2014 iso suolapulssi, mutta epäsuotuisat tuulet ja hapettomat syvänteet pysäyttivät sen. Suomen ympäristökeskuksen johtavan tutkijan Kai Myrbergin mukaan meren suolaisuus Saaristomerellä riippuu monesta seikasta, ei välttämättä suolapulssista.

Itämeri
Saaria.
Suursaari näkyy kuvassa silhuettina taivasta vasten.Petri Lassheikki / Yle

Pitkään Itämeren tilaa seurannut Suomen ympäristökeskuksen SYKEn johtava tutkija Kai Myrberg sanoo, etteivät pulssi tai pulssit ole mihinkään kadonneet. Ne hapettivat pohjan lähellä vettä Gotlannin altaalle asti. Sen pitemmälle pulssi ei päässyt, kun ilmeisesti Suomenlahden syvät vedet tunkivat lahdelta ulos.

Syynä tähän olivat vuoden 2015 alkupuolella puhaltaneet voimakkaat länsituulet, jotka painoivat Suomenlahden pohjavesiä kohti Itämerta.

Suuren suolapulssin määritelmä on Myrbergin mukaan se, että se hapettaa keskusaltaan eli Gotlannin altaan syvän veden. Pulssin ei tarvitse yltää Suomenlahdelle ollakseen suuri.

– Hapeton kausi oli ollut niin pitkä, että sen suolapulssin eväät tulivat syödyksi jo siellä keskisellä Itämerellä. Pulssi hapetti syvänteiden pohjat, mutta sitten happi vaan loppui, toteaa Kai Myrberg Yle Uutisille.

Itämeren syvänteiden happikato oli kestänyt tuolloin yli 10 vuotta.

Gotlannin pohjoiskärkeä edemmäs iso suolapulssi ei jaksanut edetä vaan liudentui hiljalleen. Kuitenkin se uudisti Gotlannin syvänteen vedet joksikin aikaa.

Saaristomeri ei näytä suolapulssia helposti

Seilin mittauspiste on Saaristomerellä kynnysten takana, joten pulssin vaikutus ei näy siellä suoraan. Syvä suolainen vesi ei pääse sinne, joten suolaisuuden vaihtelu riippuu paljon paikallisista oloista kuten sateisista vuosista ja jokivirtaamista.

Meriveden suolapitoisuuden nousu saaristossa vaatii syvien pohjavesien ja pintavesien sekoittumista. Sitä tapahtuu matalassa Saaristomeressä harvoin.

Tutkija Kai Myrberg ei välttämättä pidä Seilin mittauspoijun sijaintia otollisempana suolapitoisuuden mittauksiin.

Sateisuuden määrä on kasvanut, sillä matalapaineiden reitit kulkevat nykyään enemmän pohjoisempaa reittiä Itämeren yllä.

Matalapaineiden uudet reitit

Ilmastonmuutoksen epäillään vaikuttaneen enemmän suolapulssien tuloon. Suotuisat tuulet tyhjensivät ennen Itämeren vesiä Pohjanmereen ja tilalle pääsi virtaamaan suolaisempaa vettä.

Pohjanmeren vesi on myös ajan mittaan saattanut makeutua hieman. Tämä vaikuttaa seuraavan suolapulssinkin kykyyn hapettaa Itämerta.

– Seuraavalta suolapulssilta vaaditaan enemmän puhtia tai sitten ne vähäsuolaisempina voisivat virrata Tanskan salmista aina Gotlannin syvänteille saakka ja hapettaa niitä, toteaa johtava tutkija Kai Myrberg.

Iso suolapulssi pyyhki eteläisen Itämeren pohjat, mutta menetti tutkijan mukaan happensa sinne. Nyt toiveissa olisikin useita pieniä pulsseja.

Lähteet: Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kai Myrberg

Lue seuraavaksi