Noitavainojen hirsipuu hämmästytti Tervapatikalla

Oulujoen luonnonkauniissa maisemissa historian ensimmäinen, yli 30-henkinen  Tervapatikka-ryhmä nousi lauantaina jokivarresta sisämaahan. Kulkijat vakavoituivat tutustuessaan Ahmasjärven rannalla kohoilevan ikimännyn perinnetietoon.

noituus
Tervapatikoijat pysähtyivät Ahmasjärven rannalle hämmästelemään hirsipuuta 1600-luvun noitavainojen ajalta.
Tervapatikoijat pysähtyivät Ahmasjärven rannalle hämmästelemään hirsipuuta 1600-luvun noitavainojen ajalta.

Ahmaksen kalevalaisen perinnekylän tuntumassa Utajärvellä seisoo edelleen kansanparantajan ja runonlaulajan Lusia Rasintyttären valtava hirsipuu.

Selkäpiitä karmiva Lusian tarina tuli päivän valoon vuosi sitten, kun Ahmakselta sukujuurensa löytänyt mezzosopraano Virpi Räisänen kokosi taiteilijaystäviensä ja kylän talkooväen kanssa aiheestakorpioopperan.

Lusia haastettiin 1600-luvun lopulla noitakäräjille. Välttääkseen noitarovion hän meni itse hirteen - perimätiedon mukaan loitsurunojaan laulaen.

Puhdasoppisuuden ajan noitakäräjät levisivät Ruotsi-Suomessa Ahvenanmaalta paitsi Tukholman suuntaan, myös Pohjanmaan rannikkoa pitkin pohjoiseen. Tiettävästi pariasataa suomalaista, lähinnä naisia, syytettiin noituuden harjoittamisesta ja useita myös tuomittiin kuolemaan.

Paikallishistoria hämmästyttää kulkijoita

Tervapatikoija Arto Anttonen on hämmentynyt 1600-luvun noitavainoihin liittyvästä luontokohteesta.

– En tosiaan ollut tietoinen tästä, vaikka Oulusta olen. Tämä on todella vaikuttava puu, Anttonen sanoo.

Myös porvoolainen Mirja Oksanen vaikuttaa tyytyväiseltä parin ensimmäisen patikointipäivän elämyksiin.

– Patikointi ylipäätään on ollut tosi mukavaa ja maisemat hienoja. Mutta sellainen uusi ja erikoinen elämys oli ensimmäisenä iltana jurttasauna, ja siellä turvejalkakylvyt ihanat katajavihdat, Oksanen huokaisee.

Tervapatikka poimii Tervareitin parhaat palat

Historiallinen ikimänty on yksi uuden Tervapatikan kohokohdista.

Joukko luonnonalan opiskelijoita on valinnut patikan käyntikohteiksi myös muita Rokuan Geoparkin ja Oulun välisen sata kilometriä pitkän Tervareitin parhaita paloja.

Välimatkat taittuvat osin busseilla, osin ilman raskaita rinkkoja patikoiden. Huolto pelaa: sopivin välein patikoijia odottavat valmiit ruuat, ja yöpymiset tapahtuvat puhtaiden lakanoiden välissä alueen majataloissa ja hotelleissa.

Tervareitin tuotteistaminen  on opinnäytetyö

Opas Marika Lamberg kertoo, että Tervapatikoinnin ovat ideoineet PSK-aikuisopiston luonto- ja ympäristöalan opiskelijat. He havaitsivat, että luonnonkauniista Suomesta aika lailla puuttuu tuotteistettuja, huollettuja vaelluksia.

– Tiesimme myös, että Tervareitistö on hieno, mutta aika vähän käytetty. Sitten tulimme siihen tulokseen, että tähän tulee loistava huollettu vaellus, ja niin me teimme sellaisen.

Tervapatikan jatkuvuudesta ei toistaiseksi ole varmuutta.

Päivitys: Korjattu noitavainojen syytettyjen ja uhrien lukumäärää.