Rahvaan ei pidä siivottomasti syljeskellä tai liian leveästi naureskella istuessaan 1600-luvun pitopöydässä

Hyvien pöytätapojen pariin ohjeistettiin myös 1600-luvulla. Ensimmäisenä ei kannata mennä pöydällä olevaa vatia kaivamaan, pitopöydässä ei sovi syljeskellä, eikä räkäkään saisi roikkua nenästä. Näistä ohjeista sopii ottaa vaarin.

kulttuuri
Pitopöydän antimia 1600-luvun malliin
Tiina Kokko / Yle

Rahvaan juhlapöydän antimet ovat niukat, mutta riittävät. Nälkä kyllä lähtee. Ohrarieskalle kun latoo suutarinlohta, palvattua lihaa, haudutettuja nauriita, kaalihöystöä, ryynimakkaraa ja huuhtelee kaiken alas kirnupiimällä, kotikaljalla tai hunajasimalla, johan pärjää.

Jälkiruoaksi kun vielä nappaa savikulhollisen ohrapuuroa hunajasilmällä, ei nälästä ole tietoa.

Ja koska pöydän antimia syödään sormin, pöytäliinaan saa vapaasti sormensa pyyhkiä. Mutta se pitää tehdä siististi. Puuroa varten on sentään lusikka, joskin puinen.

Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa on helppo päästä toviksi 1600-luvun tunnelmaan, kun istuu Peräjoen Kylätoimikunnan pitopöytään. Harvemmin rahvaan pöytään ovat istahtaneet itse kuningas ja kuningatar, mutta Tammelassa sekin onnistuu.

Kuningas ja kuningatar Hakkapeliittatapahtumassa
Kuningas Kustaa II Adolf ja kuningatar Maria Eleonoora kunnioittivat läsnäolollaan Hakkapeliittatapahtumaa.Tiina Kokko / Yle

Kuningas Kustaa II Adolf ja kuningatar Maria Eleonoora syövät arvokkaan näköisiltä lautasilta, kun rahvaan lautaseksi välttää ohraleipä, jonka tosin voi syödä, toisin kuin vaikkapa hopealautasen.

Koska suola oli kallista ja sokeri miltei tuntematon rahvaan ruokapöydässä 1600-luvulla, oli käytetyin mauste sipuli. Ruoka oli yleensä keitettyä, kuivattua tai savustettua, ja ohra oli yleisin viljalaji.

Onko nenä pyyhitty?

Mutta vielä niistä 1600-luvun rahvaan pöytätavoista; taitavat ohjeet päteä melko pitkälle nykypäiväänkin.

Poissaolevista ei sovi puhua pahaa, ylempiään on puhuteltava kunnioittavasti, ensimmäisenä ei sovi rynnätä ruokavadille, ei pidä syljeskellä, nenästä ei saa roikkua räkää, eikä sovi myös nauraa niin, että suu leviää sellaiseen hymyyn, että posket rypistyvät ja hampaat paljastuvat.

Ja lisäaineetonta, sehän on trendi nykyään.

Maire Jääskeläinen

Maire Jääskeläinen Peräjoen Kylätoimikunnasta on ollut jo 17 kertaa valmistamassa 1600-luvun pitopöytää Hakkapeliittatapahtumassa, kun tämä vuosi lasketaan mukaan.

Pitopöydän pääemäntänä toimiva Jääskeläinen laskee, että raaka-aineiden hakemisessa ja itse ruokien tekemisessä tarvitaan viikon verran aikaa. Sitä ennen on kulunut oma tovinsa siihen, kun tarvittavia raaka-aineita on tilattu tuottajilta.

Kaikki ruoka on itse tehtyä ja lähellä tuotettua. Aivan kuten 1600-luvullakin.

– Ja lisäaineetonta, sehän on trendi nykyään, Jääskeläinen huomauttaa.

Rankka urakka, mutta kannattaa

Kylätoimikunnalle pitopöytäurakka on tärkeä juttu.

Nainen pitopöydässä syömässä savikulhosta
Maire Jääskeläiselle 1600-luvun pitopöytä on tullut tutuksi vuosien saatossa.Tiina Kokko / Yle

– Me saamme tästä aika hyvän tuoton. Ja ihmiset pysyvät mukana (toiminnassa), Maire Jääskeläinen lisää.

Vaikka 1600-luvun pitopöydän ruokien valmistaminen, kattaus ja tarjoileminen noin parille sadalle hengelle ovat melkoista hommaa, se kannattaa. Mustialan pihapiirissä järjestettävä Hakkapeliittatapahtuma saa Jääskeläiseltä kiitosta.

– Täällä viihtyy, vaikka se on raskasta tämä työ, tämä viimeinen viikko, niin ei sitä surra. Täältä saa niin hyvät "kiksit".

Kun 1600-luvun pitopöydän ensimmäinen kattaus on valmis, rahvaat istuneet pöytään ja kuningasparikin on asettunut omalle paikalleen, voi pääemäntäkin huokaista helpotuksesta.

Kuningas katsoo, kun sotilas on juonut myrkytettyä juomaa Hakkapeliittatapahtumassa
Onko sotilas nielaissut myrkkyä maistettuaan kuninkaan juomaa? Draamaa pitopöydän ensimmäisen kattauksen alkajaisiksi.Tiina Kokko / Yle

Vaan mitä nyt tapahtuu? Yksi kuninkaan sotilaista on maistanut kuninkaalle tarjoiltua juomaa. Sotilas pitelee kurkkuaan, hän ei saa henkeä, hän lyyhistyy maahan. Onko juomassa myrkkyä?

Sotilas viedään nopeasti sivummalle ja kuninkaan malja täytetään uudella juomalla. Hallitsija pysyy rauhallisena. Osa rahvaasta ei edes huomaa koko tapahtumaa.

Ei, Peräjoen Kylätoimikunta ei ole tarjoillut myrkytettyä juomaa. Ja kyllä, pitopöydän antimia sopii turvallisin mielin syödä. Kyse on vain pienestä ohjelmanumerosta, jolla saadaan ateriointiin makunautintojen lisäksi draaman tuntua.

Kuningas, kuningatar, sotilaat ja rahvas voivat hyvin. Korkeintaan pieni ähky saattaa vaivata, jos tuli syötyä enemmän kuin maha jaksoi vetää.