Tutkija: Turkki ei ole niin yhtenäisenä Erdoğanin takana kuin miltä näyttää

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta uskoo, että Turkin oppositiopuolueet ovat käyneet sisäistä painia siitä, osallistuvatko ne massiiviseen presidentti Erdoğania tukevaan mielenosoitukseen. Erdoğanin tiistaina alkavaa Venäjän-matkaa Alaranta pitää merkkinä maiden pitkäaikaisesta läheisestä suhteesta.

Ulkomaat
Ihmisjoukot heiluttavat Turkin lippuja mielenosoituksessa.
Sadattuhannet ihmiset kokoontuivat Istanbuliin Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolueen järjestämään mielenosoitukseen 7. elokuuta.Sedat Suna / EPA

Marssittamalla satoja tuhansia kannattajiaan Istanbuliin Turkin presidentti haluaa antaa myös ulkomaille sen vaikutuksen, että kansa seisoo hänen takanaan.

– Erdoğan haluaa koota laajempaa kansallista yhteisrintamaa ja näyttää samalla pitkää nenää länsimaille, jotka ovat arvostelleet ankarasti heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeisiä puhdistuksia, Alaranta sanoo.

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on pantu viralta ja lähes 18 000 pidätetty kaappausyrityksen jälkeen.

Alarannan mielestä on kuitenkin epävarmaa, kuinka pysyvää oppositiopuolueiden asettuminen Erdoğanin taakse on.

– Oppositiopuolueet ovat käyneet sisäistä keskustelua siitä, kannaako sunnuntaina kokoontumiseen osallistua. Kyllä yhtenäisyys on vielä tässä vaiheessa aika hataraa.

Kurdipuolue jätettiin tietoisesti ulos suurmielenosoituksesta

Toni Alarannan mukaan kurdipuolue HDP:n jättäminen sunnuntain suurmielenosoituksen ulkopuolelle ei ole viisasta. Erdoğanin kerrotaan perustelleen päätöstä sillä, että hän kokee kurdipuolueen yhtä ongelmalliseksi kuin vallankaappauksen junailijaksi väitetyn Yhdysvalloissa asuvan uskonoppineen Fethullah Gülenin.

– Erdoğan teki näin linkin Gülenin ja kurdipuolueen välille. On vaarallista, että kurdipuolue eristetään kansallisen yhtenäisyyden viestistä, Alaranta sanoo.

Eristämisestä voi seurata se, että iso osa kurdeja on entistä vahvemmin sitä mieltä, että Turkin valtio on heitä vastaan eikä hyväksy heitä silloin, kun he ajavat omia etujaan, Ulkopoliittisen instituutin tutkija sanoo.

"Turkki ja Venäjä eivät ole luomassa mitään uutta liittolaisuutta"

Toni Alaranta ei halua antaa liikaa painoarvoa presidentti Erdoğanin tiistaina alkavalle Venäjän matkalle. Muun muassa Turkin presidentti itse on hehkuttanut sitä, että matka avaa uuden vaiheen Turkin ja Venäjän suhteissa. On katsottu, että länsi työntää Turkkia Putinin syliin.

Alarannan mukaan Turkki ja Venäjä ovat rakentaneet suhdettaan jo kymmenen vuoden ajan, ja suhteiden lähentäminen alkoi paljon ennen Syyrian kriisiä.

– Turkki on jo vuosia sitten pyrkinyt rakentamaan suhdetta Venäjään ja hakemaan sitä kautta vastapainoa länsisuhteelleen, Alaranta sanoo.

Turkin ja Venäjän suhteet ovat kriisiytyneet Syyrian sodan takia. Venäjä tukee presidentti Bashar al Assadin hallintoa ja Turkki puolestaan on sallinut muun muassa aseiden viennin Assadia vastustaville kapinallisille. Turkki ampui lisäksi alas venäläisen hävittäjän Syyrian rajalla viime syksynä.

- Syyriasta Erdoğan ja Putin varmaan keskustelevat ja Venäjä saaattaa esittää jotain vaatimuksia. Mutta luulen, että puhetta riittää myös esimerkiksi taloussuhteista, Alaranta sanoo.

Muokattu 7.8. klo 22:30. Korjattu Fethullah Gülenin nimi oikeaan muotoon.