Asiantuntijat: Uusi opetussuunnitelma voi horjuttaa oppilaiden välistä tasa-arvoa

Kouluhallituksen entinen pääjohtaja ja sosiaalipolitiikan professori sanovat, että kunnat ottavat koulutuksesta suuremman vastuun kuin hallitus. He vaativat ministereiltä toimia opettajien täydennyskoulutuksen ja oppilaiden tasa-arvon edistämiseen.

Kotimaa
Heikki Hiilamo ja Erkki Aho
Jyväskylän yliopiston selvityksen mukaan suomalaisella peruskoululla menee paljon huonommin kuin on oletettu. Oppimistulokset ovat heikentyneet ja Suomessa on käytännössä lukutaidottomiakin nuoria. Opetushallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho ja professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta pohtivat aamu-tv:ssä, mistä tulokset johtuvat ja miten niitä voisi parantaa.

Opetusalan ammattilaiset pelkäävät, että uuden opetussuunnitelman painotukset voivat lisätä koulujen eriarvoisuutta. Yle uutisoi tänään maanantaina, että suomalaisten koululaisten Pisa-tulokset ovat heikentyneet viime vuosina, ja oppilaiden väliset erot esimerkiksi taustan ja asuinpaikan perusteella ovat kasvaneet.

Kouluhallituksen entinen pääjohtaja Erkki Aho pitää tutkimustuloksia dramaattisina.

– Tässä on syytä huoleen, sillä peruskoulu-uudistuksen keskeinen tavoite oli koulutuksen tasa-arvo, ja kaikki poliittiset puolueet vannovat sen nimeen, Aho sanoi Ylen aamu-tv:ssä.

Myös Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ilmaisi huolensa siitä, että koululaisen synnyinkoti ja -seutu vaikuttavat koulutuksen laatuun.

– Kun uudessa opetussuunnitelmassa on erilaista valinnanmahdollisuutta ja painotusta tekniikkaan, alueelliset erot voivat korostua. Keskuksissa on aina enemmän resursseja kuin periferiassa.

Hallituksen tartuttava toimeen

Aho korosti, että Pisa-tulosten heikentyminen ei ole Sipilän hallituksen vika – mutta nykyinen hallitus joutuu reagoimaan ongelmaan.

– Kyllä nyt akseli Grahn-Laasonen–Orpo saisi osoittaa, että myös kokoomuksessa ollaan huolissaan tästä tilanteesta, Aho sanoi viitaten opetusministeriin ja valtiovarainministeriin.

Hiilamon mukaan kuntapoliitikot ovat ottaneet suuremman vastuun koulutuksen laadusta kuin valtakunnan poliitikot.

– Monissa kunnissa on päätetty, että säästöjä ei toteuta päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen, mikä on mielestäni oikea linja. Nyt tietenkin on huoli siitä, että eriarvoisuus kasvaa. Budjettiriihessä on joitakin näitä asioita, esimerkiksi päivähoitomaksujen korotuksia, jotka liittyvät kiinteästi tähän kokonaisuuteen.

Myös Aho painotti, että varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen jatkuvuus on turvattava, jotta esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevat lapset huomioidaan mahdollisimman ajoissa.

Sote-uudistuksen jälkeen koulutus on Ahon ja Hiilamon mukaan kuntien tärkein tehtävä.

– Nyt kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät nyt maakunnille, koulutus on kaikkein tärkein kunnille jäävä tehtävä, ja koulutus on ehkä se, jonka ympärille kuntien identiteetti kannattaa rakentaa, Hiilamo kiteytti.

Opettajille täydennyskoulutusta

Aho täsmensi, että koulutus on periaatteessa edelleen tasa-arvoinen, sillä se on kaikille maksuton ja kaikkien ulottuvilla, mutta oppimistuloksissa tasa-arvo eri toteudu.

Aho ja Hiilamo vaativat konkreettisia toimia opettajien täydennyskoulutukseen, jonka Opetusalan ammattijärjestö OAJ toi viime viikolla esille.

– Tehdään aloite opettajien täydennyskoulutuksen velvoittavuudesta ja lisätään entisestään varoja opettajien täydennyskoulutukseen, Aho sanoi hallitukselle.

– Opettajien ammatin arvostus on ollut erittäin tärkeä taustatekijä sille, että Suomi on aiemmin pärjännyt hyvin Pisa-tuloksissa. Opettajien ammattitaidon ylläpito on todella keskeinen osa meidän koulutusmenestystämme, Hiilamo jatkoi.