1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Väitös: Median valta varsin pientä poliittisessa päätöksenteossa

Tuoreen Helsingin yliopiston väitöstutkimuksen mukaan uutismedian toiminta ei vaikuta kovin usein poliittiseen päätöksentekoon Suomessa. Media vaikutus näkyy sen sijaan siinä, mistä poliitikot puhuvat esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla.

Median edustajia hallituksen tiedotustilaisuudessa kesäkuussa Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

Tutkija Juho Vesa selvitti väitöstutkimuksessaan kansanedustajien käsitystä median vallasta. Kyselyssä kävi ilmi, että yli 90 prosenttia vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että eduskunnan kyselytunnilla kiinnitetään usein tai erittäin usein huomiota johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille.

Valiokuntien työhön sen sijaan media vaikuttaa selkeästi harvemmin. Vain viidennes kansanedustajista koki, että valiokunnissa reagoidaan usein tai erittäin usein median esille nostamiin asioihin.

– Eduskunnassa kyselytunti on pääosin äänestäjille suunnattu julkinen näytös, kun taas varsinainen päätösten valmistelu tehdään valiokunnissa, joiden työhön media ei siis usein vaikuta, tutkija Juho Vesa sanoo.

Tulosten mukaan median rooli on siis varsin pinnallista. Median vaikutus näkyy enemmän poliitikkojen julkisessa kilpailussa äänestäjistä, kuin varsinaisissa päätöksissä.

Median roolin vähäinen vaikutus selittyy muun muassa päätöksenteon hitaudella. Varsinainen päätöksenteko vie enemmän aikaa, ja siinä nopea reagointi on vaikeampaa.

Keskeneräisistä neuvotteluista vaietaan julkisuudessa

Median pienehkö vaikutus päätöksiin voi Vesan mukaan johtua myös siitä, että päätösten valmisteluvaiheessa julkinen keskustelu on usein vähäistä. Hän selvitti haastatteluilla virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen suhtautumista julkiseen keskusteluun.

Tuloksista havaittiin, että poliittisten neuvottelujen osapuolet eivät mielellään puhu keskeneräisistä neuvotteluista tai niiden yksityiskohdista julkisuudessa, sillä julkinen keskustelu saattaa kärjistää ja lukkiuttaa neuvotteluasemia.

–  Suomessa päätöksentekoon liittyy usein neuvottelemista muun muassa hallituspuolueiden kesken sekä kolmikannassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä. Suomi voidaankin luokitella neuvotteludemokratiaksi, Vesa sanoo.

Julkisuutta hallitaan yhteisten sääntöjen avulla

Väitöstutkimuksen mukaan poliittisiin neuvottelutilanteisiin on muodostunut kirjoittamattomia sääntöjä, joilla päättäjät pyrkivät hallitsemaan julkista keskustelua.

Ministereiltä ei yleensä toivota julkisia kannanottoja kolmikantaisen valmistelun aikana. Sääntönä on, että kolmikantaisten työryhmien jäsenten ei tule antaa julkisuuteen yksityiskohtaista tietoa työryhmissä käydyistä keskusteluista.

– Kolmikannan osapuolet pitävät tällaisia julkisuussääntöjä usein itsestään selvinä. Silti sääntöjä ei aina noudateta, ja erityisesti riitatilanteissa neuvottelijat saattavat vuodattaa luottamuksellisia tietoja toimittajille, Vesa toteaa.

Vesa lisää, että kansalaiset kuitenkin odottavat päätöksenteon avoimuutta. Siksi ministeriöt tiedottavat myös keskeneräisistä asioista.

Väitöstilaisuus järjestetään 13.8 kello 12 Helsingin yliopiston päärakennuksessa.