"Koulu on vähän hukassa" – Opettajien mielestä koulullakin on syytä tulosten heikkenemiseen

Tasa-arvo on ollut peruskoulun tärkein periaate vuosikymmeniä, mutta tuoreen selvityksen mukaan se ei enää suomalaisessa koulussa toteudu. Opettajat eivät näe tilannetta vielä synkkänä, mutta he myöntävät, ettei kaikkiin yhteiskunnan muutoksiin ole osattu reagoida.

Kotimaa
Kuokkalan yhtenäiskoulussa kokeillaan kirjatonta opetusta.
Jarkko Riikonen / Yle

Jyväskylän yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan oppilaiden väliset erot esimerkiksi taustan ja asuinpaikan perusteella ovat kasvaneet, ja siten tasa-arvo on vaarantunut.

Toki siellä on ongelmia ja oppimistuloksissa eroja, mutta jaksan uskoa vielä peruskouluun ja sen kestävyyteen.

Rehtori Lauri Pirkkalainen

Konneveden lukion ja yläasteen rehtori Lauri Pirkkalainen katsoo tuloksia kohtuullisen valoisin lasein: hän ei tasa-arvon romuttumista täysin allekirjoita.

– Toki siellä on ongelmia ja oppimistuloksissa eroja, mutta jaksan uskoa vielä peruskouluun ja sen kestävyyteen.

Pirkkalainen silti myöntää, että koulu on ollut vähän ajastaan jäljessä ja uudistusaskeleita olisi pitänyt ottaa enemmän.

– Yksilöllisyyttä olisi pitänyt korostaa ja antaa erilaisia vapauksia. Toki se on resurssikysymys, ja kunnat ovat erilaisessa asemassa. Meillä on yksilöllisyyteen pyritty, mutta joissakin kohdin siitä rivetään.

Talouspaineet heijastuvat

Suurin ongelma Pirkkalaisen mukaan on, ettei koulu ei osannut reagoida muutoksiin yhteiskunnassa.

– Opettajat ovat olleet liikaa opettamassa, ja ulkopuolista vahvuutta ei ole käytetty. Me esimerkiksi aiomme antaa kokemukselle äänen, ja tuoda ikäihmisiä innostamaan koululaisia.

Opettajat ovat olleet liikaa opettamassa, ja ulkopuolista vahvuutta ei ole käytetty.

Rehtori Lauri Pirkkalainen

PISA-tulosten heikkenemiselle on Pirkkalaisen mielestä vaikea löytää yksittäistä syytä, mutta hän uskoo esimerkiksi talousvaikeusten heijastuvan niin perheisiin, kouluun kuin yhteiskuntaan.

– Koulukin on vähän hukassa, kun sanotaan, että säästä, säästä, säästä. Me emme ole osanneet reagoida oikealla tavalla, joten kyllä meidän täytyy kouluna ottaa siitä syytä, että näin on käynyt.

Oppilaan yksilöitä

Huolestuttava kohta PISA-tuloksissa on Itä-Suomen poikien matemaattisen menestyksen romahtaminen, jonka yhdeksi syyksi arvioidaan lukuharrastuksen vähenemistä vapaa-ajalla.

Lähtökohta on mieleisen materiaalin löytäminen.

Lehtori Satu Kuronen

– Hyvä ja sujuva lukeminen nopeuttaa monessa oppiaineessa menestymistä, että jonkinlaista yhteyttä voi olla tällä asialla. Pitkäjänteinen työskentely joillakin tuottaa vaikeuksia, mutta siihenkin on opettajilla menetelmänsä, lehtori Satu Kuronen.

Kuronen ei tekisi silti tiukkaa eroja poikien ja tyttöjen välille: molemmissa on eritasoisia lukijoita.

– Lähtökohta on mieleisen materiaalin löytäminen, monet esimerkiksi halauavat lukea sähköisiä materiaaleja.

Kurosen näkemyksen mukaan opettaja pystyy paikkaamaan paljon perheiden vaikeuksia ottamalla jokaisen oppilaan yksilönä huomioon.

Kokonaisvastuu nuorista

Peruskouluun kaivataan entistä enemmän yksilöllisyyttä, ja se voisi olla myös keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Ei jätettäisi nuorta missään vaiheessa yksin.

Professori Jouni Välijärvi

Etsivän nuorisotyön ohjaaja Maija Peuran mielestä se, etteivät muut näe lapsen tai nuoren yksilöllisyyttä, voi johtaa siihen, että hän itsekään niitä tunnista – ja se voi olla yksi askel syrjäytymiseen.

Ongelmaksi kouluselvityksen koostanut professori Jouni Välijärvi näkee sen, ettei kenelläkään ole kokonaisvastuuta nuorista varsinkin siirtymävaiheessa peruskoulun jälkeen.

– Peräänkuuluttaisin kokonaisvastuuta nuoresta aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuvaiheeseen, eli ei jätettäisi nuorta missään vaiheessa yksin, varsinkin kun nuorten, joiden kodin tuki on puutteellinen, on viime vuosina kasvanut.