Lukion hintalappu on 2 000 euroa – Sähköisistä oppikirjoista ei kustannushyötyä

Suomen lukiolaisten liiton arvion mukaan lukion kustannukset voivat nousta jopa kahteen tuhanteen euroon. Opiskelijat pyrkivät säästämään muun muassa hankkimalla käytettyjä oppikirjoja. Sähköisten oppikirjojen kohdalla kierrättäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

Kotimaa
Opiskelijan kädet kirjalla
Antti Karhunen / Yle

Liiton puheenjohtajan Elli Luukkaisen mukaan arviossa on huomioitu laitekustannukset. Ylioppilaskirjoitusten muuttuessa kokonaan sähköisiksi vuoteen 2019 mennessä lukio-opiskelijan on käytännössä pakko saada käyttöönsä kannettava tietokone.

– Kokonaishintaa on nostanut nimenomaan kannettavan tietokoneen hankkiminen. Tuossa kahdessa tuhannessa on otettu huomioon laitekustannukset. Kirjojen osalta kokonaishinta voi olla 1 700 – 1 800 euroa. Kirjojen hinta riippuu siitä, mitä kirjoja opetussuunnitelmassa vaaditaan, Luukkainen kertoo.

Kirjojen hinta voi olla alhaisempi, mikäli lukiolainen hankkii suurimman osan oppikirjoistaan käytettynä. Sähköisten oppikirjojen kohdalla käytetyn kirjan hankkiminen tai oman kirjan myyminen eteenpäin eivät tällä hetkellä ole mahdollisia vaihtoehtoja.

– Ehkä suurimpana ongelmana sähköisissä oppikirjoissa näen käytännössä saman hintatason kuin paperikirjoissakin. Erona on vain se, että sähköisiä oppikirjoja ei pysty ostamaan käytettynä tai myymään eteenpäin. Silloin lopulliset kustannukset saattavat olla suurempia, arvioi inkoolainen toisen vuoden lukio-opiskelija Joosua Kuusela.

"Kuulostaa aika realistiselta"

Arvio kahden tuhannen euron kokonaiskustannuksista ei lukiolaisia yllätä.

– Jos haluaa käydä lukiota laadukkaasti ja opiskella hyvin, kyllä tuo kahden tuhannen euron summa kuulostaa aika realistiselta. Voihan se mennä tietenkin myös alle kahden tuhannen, jos ostaa vaikkapa vähän halvemman tietokoneen ja käytettyjä oppikirjoja, espoolainen lukion toisen vuoden opiskelija Edvin Ingman toteaa.

Sähköisten oppikirjojen hintakehitys saattaa Luukkaisen mukaan jatkossa laskea kokonaishintaa. Vielä nämä vaikutukset eivät kuitenkaan näy.

– Ihan vielä sähköisten oppikirjojen pidempien lisenssien hinnat eivät ole selvästi alempia perinteisiin oppikirjoihin verrattuna. Oletan ja toivon, että sähköistyminen tarjoaa jatkossa apua opiskelijoille myös sähköiseltä kannalta, Luukkainen kommentoi.

Kustannukset jakautuvat monelle vuodelle

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä myöntää, että lukion kustannukset ovat huomattavat verrattuna peruskouluun.

– Onhan kaksi tuhatta euroa siinä mielessä paljon, kun peruskouluopetus on maksutonta. Kyllä oppimiateriaalit ja oppikirjat varmasti maksavat ja varmaan myös digitaalinen materiaali, Pitkälä toteaa.

Opiskelijat itse pitävät kahden tuhannen euron kustannustasoa kansainvälisesti vertailtuna kohtuullisena. Suomessa opiskelemisen kustannukset ovat Edvin Ingmanin mielestä maltillisella tasolla.

– Kun asiaa ajattelee tarkemmin, monessa muussa maassa joutuu maksamaan esimerkiksi opetuksesta, jolloin kokonaishinta menee helposti kymmeniintuhansiin. Siinä suhteessa meillä on aika hyvä tilanne, Ingman huomauttaa.

Joosua Kuuselan mielestä kaksi tuhatta euroa kuulostaa lukuna isolta. Kuitenkin suomalaisessa lukiomallissa kustannukset jakautuvat pitkälle ajanjaksolle.

– Onneksi kolmen vuoden aikana jaksojärjestelmällisessä lukiossa kulut kasaantuvat vähitellen, Kuusela sanoo.