Suomi sai uuden oopperatalon – aikoo uudistaa käsityksen oopperasta

Helsingin Koominen Ooppera aloittaa toimintansa tänä syksynä. Seurueen rahoitus on vielä osin salaisuus.

musiikki
Barrie Koskyn ohjaus Jean-Philippe Rameaun oopperasta Castor ja Pollux (1737). Komische Oper Berlin.
Komische Oper Berlin tunnetaan huomiota herättävistä tuotannoistaan. Kuvassa Barrie Koskyn ohjaus Jean-Philippe Rameaun oopperasta Castor ja Pollux (1737). Saksalainen oopperatalo on Helsingin Koomisen Oopperan esikuva. Iko Freese / drama-berlin.de

Suomeen on perustettu uusi oopperatalo, Helsingin Koominen Ooppera. Talon johtajaksi on valittu Laura Åkerlund, joka on työskennellyt viime vuodet oopperaohjaajana Saksassa.

– Monen vuoden aikana kypsynyt idea perustuu kokemuksiini Saksassa. Huomasin, että Suomesta puuttuu tietynlainen toimintamalli, Åkerlund sanoo.

Helsingin Koomisen Oopperan esikuva on maailmankuulu Komische Oper Berlin, joka on erikoistunut kevyeen oopperaan. Toiminta perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja kiertäviin tuotantoihin. Tekijät palkataan erikseen jokaista tuotantoa kohden.

– Emme kilpaile kenenkään kanssa, vaan tarkoitus on saada lisää ihmisiä oopperamaailmaan. Täydennämme Suomen oopperatarjontaa.

Täydentämisellä Åkerlund tarkoittaa muun muassa teoksia, joita ei ole ennen esitetty Suomessa.

– Toimintaan liittyy tietty rentous, ja teoksia voidaan esittää eri paikoissa. Tavoite on tuoda genre helpommin lähestyttäväksi ja lähemmäs yleisöä.

Päämajana Finlandia-talo

Helsingin Koomisen Oopperan pääkapellimestariksi on valittu useimpia suomalaisia sinfoniaorkestereita johtanut Erkki Lasonpalo, ja erikoistuotannoista vastaa Juhani Helin. Pääesiintymispaikka on Finlandia-talo Helsingissä.

– Finlandia-talo on keskeisellä paikalla ja sen tilat ovat loistavat. Haluamme tarjota kokonaisen elämyksen, nopeaa ja notkeaa ohjelmistoa, johon liittyy oheistoimintoja. Niistä julkaistaan tarkempaa tietoa syyskuussa, Åkerlund lupaa.

Finlandia-talon akustiikka on saanut vuosikymmenten aikana kritiikkiä.

– Akustiikka ei minua huolestuta, sillä olen pyörinyt Euroopassa eri oopperatalossa ja kokenut kaikenlaisia akustiikkoja. Ohjaajan näkökulmasta tila on erinomainen, sillä lava on liuskamainen eli joka puolelta näkee erittäin hyvin, Åkerlund kiittelee.

Tuoretta näkökulmaa

Oopperatalon talouspuolesta Laura Åkerlund on vielä vaitonainen, mutta johtaja kertoo lipputulojen olevan ratkaisevassa asemassa.

Laura Åkerlund
Laura ÅkerlundLaila Kangas / Yle

– Rahoituksemme tulee monesta lähteestä ja kaikki tuotto pistetään tuleviin tuotantoihin.

Syyskuussa julkaistavaan ohjelmistoon hän lupaa ajankohtaisia teoksia, joissa panostetaan erityisesti ohjaukseen. Luvassa on uusia ja vanhoja oopperoita.

– Keinot ovat rajattomat, mutta esimerkiksi pari sataa vuotta sitten sävellettyjä repertuaarioopperoita on tietyllä tavalla freesattava, jotta ne olisivat relevantteja. En kuitenkaan tarkoita teoksien pilaamista modernisoimalla.

Oopperatalo neuvottelee parhaillaan free-pohjaisen house bandin eli runko-orkesterin palkkaamisesta. Orkesteria täydennetään teoskohtaisesti.

– Valitaan aina mahdollisimman hyvä kokoonpano, Åkerlund kiteyttää.