Tutkimus: Jatkuva muuttaminen lapsena ja nuorena lisää juurettomuutta ja erilaisia hankaluuksia

Muuttaminen on toistuessaan lapselle kuormittavaa ja se näkyy nyt myös hyvinvointia mittaavissa rekistereissä. Tutkija pelkää, että lapset ja nuoret joutuvat maksumiehiksi, kun suomalaiset muuttavat entistä useammin työn perässä.

Kuva: Kirsi Matson-Mäkelä / Yle

Muuttojen määrällä näyttäisi olevan yhteys lasten ja nuorten myöhempään hyvinvointiin. Suomi nuorten kasvuympäristönä -tutkimuksessa seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka. Aineistosta erottuu muun muassa usein muuttaneiden ryhmä.

– Tutkimuksessa tarkasteltiin joukkoa muuttujia, joiden me katsomme kertovan jotain hyvinvoinnista tai hyvinvoinnin puutteesta, eli pahoinvoinnista. Erot ovat aika hämmästyttäviä, sanoo tutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusverkostosta.

Korkeintaan viisi kertaa muuttaneista toimeentulotukea on saanut 17 prosenttia. Niistä, jotka ovat vaihtaneet kotiosoitetta 6–10 kertaa toimeentulotukea on saanut 36 prosenttia. Yli kymmenen kertaa muuttaneista sitä oli myönnetty yli 63 prosentille.

Paljon muuttaneilla juurettomuutta ja koulupudokkuutta

Myös koulupudokkaiden osuus on selvästi suurin useimmin muuttaneiden joukossa.

– Se on oleellinen tekijä, koska tiedetään, että niiden nuorten työllistyminen on hankalaa, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Se taas näkyy erilaisina muina hyvinvointiongelmina, Kiilakoski sanoo.

Siinä ryhmässä, joka on muuttanut yli kymmenen kertaa, pelkän peruskoulun varassa on lähes kolmannes. Samanlainen yhteys juurettomuuteen näkyy myös mielenterveysongelmissa ja tuomioistuimien langettamissa tuomioissa. Alituiseen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

– Jos nuori voi hyvin, hänellä on toimiva kotitausta ja muita toimivia kasvuympäristöjä koulussa, harrastuksissa, lähiympäristössä, kadulla. Muuttaminen tietysti muuttaa kaveripiirin, usein kouluympäristön ja voi vaikeuttaa harrastusten jatkamista, kertoo Kiilakoski.

– Viesti on aika ilmeinen tuossa. Käykö niin, että lapset ja nuoret ovat tämän liikkuvan elämäntavan maksumiehiä?

Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkosto

Tutkija pitää löydöksiä merkittävinä, sillä muuttamisen vaikutuksia nuorten hyvinvointiin on tutkittu vähän.

Entistä useampi perhe muuttaa työn perässä

Työn perässä muuttaminen on noussut uudeksi ihanteeksi. Pelkona on, että kun entistä useampi lapsiperhe muuttaa jatkuvasti vanhempien työn perässä erilaiset hankaluudet uhkaavat entistä useampaa. Näin etenkin, jos lapset ja nuoret jäävät ilman riittävää tukea.

– Viesti on aika ilmeinen tuossa. Käykö niin, että lapset ja nuoret ovat tämän liikkuvan elämäntavan maksumiehiä, Kiilakoski kysyy.

Lapselle ja nuorelle liikkuminen on hankalaa. Jopa kolmen kilometrin muutto saattaa muuttaa elämänpiiriä ja vaatia uusien verkostojen rakentamista uudessa osoitteessa.

Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle

Tutkimus ei selvitä kaverisuhteiden, perhedynamiikan tai sukulaisten merkitystä

Aineisto on monelle tapaa ainutkertainen jopa kansainvälisessä mittakaavassa. Lukuisissa rekistereissä on huima määrä viranomaisten yksilöistä keräämää tietoa.

– Se, mitä emme saa selville on esimerkiksi kaverisuhteiden, perhedynamiikan tai sukulaissuhteiden merkitys. Emme tiedä myöskään nuorten harrastuksista, Kiilakoski sanoo.

Niiden kautta voidaan niin ikään ennustaa tulevaisuuden mahdollisuuksia. Silloin ennusteet voisivat olla toisenlaisia kuin rikostuomioihin, koulutaustaan tai toimeentulotuen saamiseen perustuen.