Itä-Suomen poikien romahtaneet oppimistulokset halutaan nousuun – toiveissa lisää yhteistyötä sekä toiminnallisia matematiikantunteja

Tuore selvitys Jyväskylän yliopistosta kertoo oppilaiden eriarvoistumisesta sekä oppimistulosten laskusta, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen poikien osalta. Itä-Suomen aluehallintavirastosta sekä rehtoreilta kuuluu toive yhteistyön lisäämisestä monella tasolla. Oma vaikutuksensa oppimiskulttuurin muutokseen on uudella opetussuunnitelmalla.

Kotimaa
Aapinen pulpetilla koululuokassa
Toni Pitkänen / Yle

Koululaisten viimeisinä lomapäivinä moni on suunnannut nauttimaan vapaudesta rannalle. Niin myös Kuopion Väinölänniemellä, jossa useat pojat temppuilevat hiekassa tai polskivat vedessä. Yksi heistä on Severi Kaverinen, joka aloittaa muutaman päivän päästä kuudennen luokan. Severi odottaa innolla kavereiden näkemistä loman jälkeen, ja myös liikuntatunnit innostavat. Vähemmän kiinnostavat kuvataide, käsityöt ja äidinkieli, vaikka kaikkia oppiaineita kannattaa reippaan nuorukaisen mielestä opetella.

Severi ei ole ainut poika rannalla, jota äidinkielen tunnit eivät saa hyppimään ilosta. Yle kysyi muutamilta rannan pojilta, mistä kouluaineista he eivät pidä. Äidinkieli nousi useassa vastauksessa esiin, lähinnä kirjoitustehtävien ja kielioppisääntöjen pänttäämisen vuoksi. Osassa vastauksia kuului myös, että äidinkielen tehtävät ovat hankalampia ja vievät muita enemmän aikaa.

Lyhyt kysely rannan pojille ei ole virallinen tutkimus. Sen sijaan Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi, on tehnyt selvityksen suomalaisten oppilaiden eroista ja tulos on selvä: Pohjois- ja Itä-Suomessa pojat ovat lukutaidossa lähes kaksi vuotta tyttöjä jäljessä, kun vastaava ero muualla Suomessa on vajaat 1,5 vuotta. Myös poikien osaaminen matematiikassa on heikentynyt.

Välijärven tulokset eivät tule yllätyksenä Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastajalle Kari Lehtolalle. Hänestä Välijärvi ei kertonut mitään uutta, mitä ei olisi PISA-tutkimusten tuloksissa jo näkynyt.

– 10–12 prosentilla perusopetuksen päättävistä nuorista on niin heikko lukutaito, että heille tulee olemaan suuria vaikeuksia pärjätä kansalaisyhteiskunnassa ja työelämässä, Lehtola kertoo.

"PISA-tulokset ovat koulutuksen kehittämisen pahin este"

Täysin synkkänä ei Välijärven selvitystä pidä nähdä. Lehtolan mukaan Suomi kuuluu yhä opetuksen kärkimaihin, mutta opetusta pitää kehittää jatkuvasti.

Opetukselle ja kasvatukselle ei ole varaa jäädä polkemaan paikoilleen, vaan sen pitää vastata ajan haasteisiin.

Kari Lehtola

– PISA-tulokset ovat koulutuksen kehittämisen pahin este. Opetukselle ja kasvatukselle ei ole varaa jäädä polkemaan paikoilleen, vaan sen pitää vastata ajan haasteisiin.

Lehtolan mielestä Suomessa pitää herätä vallitsevaan tilanteeseen ja alkaa tehdä asioille jotain. Hän toivoo näkevänsä koulutuksen osalta enemmän yhteistyötä.

– Opetusta ei voi jättää vain kuntien harteille. Valtion, kuntien ja yliopistojen pitää ottaa tämä asia haltuun.

Lehtola myös moittii koulutuksessa tehtyjä säästöjä. Esimerkiksi kouluverkostosta on vähennetty kouluja, mutta koulutusmenot ovat Lehtolan mukaan yli kaksinkertaistuneet. Lehtola toivookin, että koulutuksen tason laskemista pitää ryhtyä tutkimaan ja toimia sen mukaisesti pitkällä tähtäimellä.

– Pitää tunnustaa tosiasiat ja sitten tehdä yli hallituskausien jatkuvaa koulutuspolitiikkaa, millä varhais-, perus- ja toisen asteen opetus ja kasvatus viedään laadukkaasti eteenpäin.

Lisää toiminnallisuutta tunneille

Kun rannalla Severiltä ja muilta pojilta kysyy, mitä he muuttaisivat koulussa, jotta siitä tulisi mielekkäämpää, ehdotuksia on pääasiassa kahdenlaisia. Toiveena on vähemmän pulpetissa istumista ja lisää tietokoneen käyttöä ja teknologiaa mukaan opetukseen.

Toiveisiin ollaan jo havahtumassa, mikäli pohjoissavolaisten Riistaveden koulujen rehtori Eeva-Kaarina Kemppaista sekä Jynkänlahden koulun rehtori Jukka Raiskinmäkeä on uskominen. Rehtorit ovat jo havahtuneet siihen, että vanhalla kaavalla ei voi jatkaa, ja nyt käyttöön otettava uusi opetussuunnitelma, OPS, toimii uudistumisen kannustimena.

– Pojat ei tykkää, että pelkästään istutaan pulpetissa ja sitten lasketaan laskuja. Heille ehkä sopivat vähän erilaiset menetelmät, ja uusi OPS meitä näihin kovasti usuttaa ja velvoittaa, yläkoulun ja kahden alakoulun rehtori Kemppainen kertoo.

Kemppaisen mukaan Riistavedellä matematiikanopettajat käyttävät jo nyt monipuolisempia menetelmiä. Koululaiset ovat välillä matematiikan tunneilla ulkona, välillä vaikka käytävällä tekemässä mittauksia. Kemppaisesta on tärkeää saada lapset innostumaan matematiikasta, sillä muuten laskujen laskemisesta ei tule mitään.

Meillä ei välttämättä opettajat ota matematiikan kirjaa esiin, vaan he opettavat matematiikkaa toiminnallisesti.

Eeva-Kaarina Kemppainen

– Alakoulussa, ainakin tulevaisuudessa, meillä ei välttämättä opettajat ota matematiikan kirjaa esiin, vaan he opettavat matematiikkaa toiminnallisesti, Kemppainen visioi.

Raiskinmäki on myös toiminnallisen opetuksen kannalla ja hän väläyttelee teknologian lisäämistä opiskeluun.

– Myös tämmöistä pelillisyyttä (tulee) enemmän matematiikan opiskeluun, niin se saattaa olla kiinnostava tekijä osalle pojista, Raiskinmäki pohtii.

Kodin ja koulun puhallettava yhteen hiileen

Raiskinmäki ei tahdo vähätellä koulujen vastuuta.

– Koulun tehtävä on tietenkin tarttua tähän (ongelmaan) ja kyllähän koululla nytkin on mahdollista tukiopetuksella, laaja-alaisella erityisopetuksella ja erilaisilla opetusjärjestelyillä tarttuakin.

Sekä Kemppainen että Raiskinmäki toivovat, että kodin ja koulun välinen yhteistyö olisi tiivistä. Kotoa voi saada esimerkiksi tukea läksyjen teossa tai perheen parissa voi kehittää lapsen lukutaitoa yhdessä satuja lukemalla.

– En halua syyllistää koteja millään tavalla, mutta kannustan, että koulujen ja kotien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä näissä asioissa, Kemppainen sanoo.

Rannalla lomapäivästä nauttiva Severi kertoo, että ainakin hän saa kouluasioissa tukea kotoa. Äiti auttaa poikaa kokeisiin valmistautumisessa. Myös hyvä asenne voi Severin mukaan auttaa tylsinäkin hetkinä koulussa.

– Pitää muistaa, että aina pitää yrittää täysillä, eikä kannata lannistua, Severi vinkkaa.