Matkapahoinvointi on evoluution sivutuote – aivot luulevat, että sinut on myrkytetty

Liikkuvassa autossa lukeminen voi aiheuttaa joillekin niin voimakasta matkapahoinvointia, että he jopa oksentavat. Neurotieteen tohtorin mukaan matkapahoinvointi on ihmisen fysiologiaan liittyvä oikku, mutta syy pahoinvointiin löytyy eritoten ihmisten “typeristä aivoista”, jotka luulevat tulleensa myrkytetyiksi.

matkapahoinvointi
Raitiovaunu
Ronnie Holmberg / Yle

Ihmisten aivoissa on monia naurettavia puutteita. Tätä mieltä on neurotieteen tohtori ja The Idiot Brain -nimisen kirjan aivoista kirjoittanut Dean Burnett.

Neurotieteilijä kertoo New York Magazinen haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että ihmisten kokema matkapahoinvointi johtuu näistä aivojemme puutteista. Tai tarkemmin ottaen aivoissamme sijaitsevan talamuksen eli näkökukkulan toiminnasta.

Talamus selittää asiat meille kuin lapselle

Dean Burnettin mukaan talamuksen tehtävänä on tulkita kehon sille lähettämiä aistihavaintoja. Yksi oleellisimpia osia tässä tehtävässä on koota yhteen liikkumiseen liittyviä tietoja.

Aivot saavat ristiriitaisia viestejä. Lihakset ja silmät sanovat, että olemme paikoillamme, mutta tasapainoaistimme mukaan olemme liikkeessä.

Dean Burnett

– Yleensä kun liikumme, lihakset tekevät töitä ja silmät havaitsevat kuljetun matkan. Lisäksi sisäkorvassa sijaitsevat liike- ja asentoreseptorit pitävät huolta tasapainostamme.

Burnett kuvaa näitä reseptoreita “pienen pieniksi putkiloiksi, jotka ovat täynnä nestettä”. Liikkuessamme myös putkiloissa oleva neste liikkuu.

– Sen perusteella tiedämme, minne olemme menossa, olemmeko ylösalaisin ja kuljemmeko kovaa vauhtia, sillä neste noudattaa fysiikan lakeja, neurotieteilijä sanoo.

Burnettin mukaan aivojen talamus kokoaa näiden tietojen perusteella ihmismielelle selityksen, "kuten 4-vuotiaalle lapselle”, siitä, missä mennään.

Aivot pelkäävät myrkytystä

Ihmisen istuessa auton kyydissä tilanne muuttuu aivojen kannalta monimutkaisemmaksi. Lihakset eivät enää työskentele kovasti, mutta silmät näkevät maisemien vaihtuvan nopeaa vauhtia, vaikka istumme paikoillamme. Sisäkorvan liike- ja asentoreseptorit myös tunnistavat auton liikkeet.

– Aivot saavat ristiriitaisia viestejä. Lihakset ja silmät sanovat, että olemme paikoillamme, mutta tasapainoaistimme mukaan olemme liikkeessä. Nämä aistimukset eivät sovi yhteen, joten molemmat niistä eivät voi olla yhtä aikaa oikeassa.

Matkapahoinvointi johtuu siis siitä, että aivomme ovat jatkuvasti huolissaan myrkytyksen varalta.

Dean Burnett

Tämä johtaa Burnettin mukaan siihen, että aivomme luulevat ristiriitaisten aistimusten johtuvan myrkytyksestä, koska näin aivomme ovat evoluution myötä oppineet. Sen seurauksena aivot haluavat saada myrkyn kehosta ulos mahdollisimman nopeasti, joten ihminen alkaa oksentaa.

– Kun aivomme menevät hämilleen ja eivät tiedä tarkalleen, mitä tehdä, niin ne päättävät toimia varmuuden vuoksi siten kuin olisimme saaneet myrkkyä. Matkapahoinvointi johtuu siis siitä, että aivomme ovat jatkuvasti huolissaan myrkytyksen varalta.

Lukeminen voi pahentaa oireita

Matkapahoinvoinnista kärsivillä auton ikkunasta ulos katsominen voi lievittää oireita. Burnettin mukaan ohikulkevien maisemien katsominen voi “tasapainottaa aivojen järjestelmää”.

– Kun aivot ymmärtävät maisemien vaihtuvan, ne ymmärtävät ihmisen olevan liikkeessä ja alkavat rauhoittaa myrkytyksen pelkoon liittyviä vastatoimia.

Tilanne kuitenkin muuttuu huonommaksi, jos matkustaja lukee keskittyneesti vaikkapa kirjaa. Tuolloin ihminen sulkee Burnettin mukaan valtavasti visuaalista tietoa aivojen ulkopuolelle.

– Se lisää aivojen aistimusten ristiriitoja, jotka ensisijaisesti aiheuttavat matkapahoinvoinnin. Näköhavainnot ympäristöstä rauhoittavat aivojen huolia.

Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaa syytä sille, miksi vain jotkut ihmiset kärsivät matkapahoinvoinnista. Burnettin mielestä kyseessä on yksinkertaisesti ihmisen “kehitykseen liittyvä oikku”. Jotkut parantuvat iän myötä matkapahoinvoinnistaan. Burnettin mukaan ihmisten aivot voivatkin tottua saamiinsa ristiriitaisiin aistimuksiin.