Naapuriapua jopa ammatin perusteella – yrittäjä tekee taloyhtiön remontit ja insinööri korjaa tietokoneet

Yksi auttaa naapuriaan mielellään, toinen loukkaantuu arvostelusta eikä auta enää koskaan. Yhdessä talossa asukkaat jatkavat työpäiväänsä naapuriavun nimissä. Kysyimme lukijoilta kokemuksia naapuriavusta.

Lukijoiden kanssa syntynyttä
Rappuvalo
YLE

Harvaan asutussa Suomessa ei ole koskaan tarvinnut opetella sietämään naapuria. Näin luonnehti naapuririitojen ydintä apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisilaitokselta.

Kysyimme lukijoilta kokemuksia naapurisuhteista. Keskustelu oli vilkasta. Naapurit koettiin sekä tueksi omassa elämässä, mutta myös merkittäväksi haitaksi.

Kommentteja antoivat he, jotka ovat avuliaita ja huomaavaisia muita kohtaan. Keskustelijoissa oli myös heitä, jotka ovat valinneet linjakseen sen, että naapuria ei tervehtimistä lukuun ottamatta huomioida lainkaan. Huomionarvoista on, että vilkkaaseen keskusteluun ei osallistunut ainoatakaan hankalaa naapuria.

Naapurin yrittäjä tekee taloyhtiön remontit

Keskustelijoista osalla oli kokemusta naapuriavusta. Parhaimmillaan naapuriapu, yhteisöllisyys ja ystävällisyys luo taloyhtiöön lämpimän ja luottamuksellisen tunnelman. Naapuria autetaan ja yhtiökokouksissa asiat etenevät hyvässä hengessä. Nimimerkki Helsinki asuu kerrostalossa, jossa ikähaarukka on vauvasta vaariin. Talossa tullaan hyvin toimeen.

Luottamuksen ilmapiiri on vahva talon väen kesken. Kaikki juttelevat keskenään ainakin ohimennen tavatessa, naapurit tunnetaan ainakin kasvoista vaikka nimeä ei tietäisi. Muutamat vanhukset kertoilevat, kuinka omat sukulaiset eivät käy eikä auta, eikä muitakaan läheisiä ole. Talon väki sitten auttaa, mutta ajoittain on kyllä rasitteeksi.

Toisaalta osa kommentoijista oli loukkaantunut auttamisen kohteen kiittämättömyydestä ja tyytymättömyydestä. Nopein tapa sammuttaa auttamishalu on kommentoijien mukaan avun jäljen arvosteleminen. Nimimerkki Logosolli lopetti auttamisen, koska ei kokenut saavansa siitä kiitosta.

Naapurille teen polttopuut, ajan nurmikot ym. Lisäksi naapuri pyytää muuta porukkaa talkoohengessä häntä avittamaan. Haukkuu kun kukaan ei ei auta, ja jos joskus joku niin ei ne mitään osaa.

Jossain taloyhtiöissä on jopa ihmisten ammatit valjastettu yhteiseen hyötykäyttöön. Insinööri auttaa tietokoneiden kanssa ja rakennusyrittäjälle on ujutettu talon pienet ja suuremmatkin remonttityöt, jotta kilpailutukselta on säästytty. Ainoastaan verovirkailija on vapautettu kommentoijan nimeämästä ”hyvän mielen hyvä veli” -ringistä.

Meillä toimii hyvänmielen hyväveli ketju, asukkaat muodostuu eri alojen ihmisistä laidasta laitaan ,rakennusmies auttaa pikku rempoissa insinööri tietotekniikassa pankkialan ihminen niissä asioissa ym. Toinen auttaa toistaan, ainoastaan verovirkailijata talossa emme odota alan vastapalvelua. Vähän isommat työt ja muutkin hommat solutamme alan yrittäjille joita asuu talossa ja ilman kilpailuttamista saamme esim huoneistokohtaiset kiukaat , putki ym hommat tehtyä.eli erittäin empaattinen miljöö,en muuttaisi muualle mistään hinnasta,,riitelemään naapureiden kanssa. Nimim. Jussi Lojonen

"Surkeimpia naapureita joutilaat nuoret"

Keskustelu luisui kuitenkin myös vahvasti siihen, kuinka paljon naapuri ärsyttää. Naapurusten erilaiset vuorokausirytmit ärsyttävät. Kun toinen vasta nukahtaa, voi seinän takana toinen herätä virkeänä uuteen päivään. Se hämmästytti myös nimimerkki Saturnusta.

Ongelma on se, että olen aamuvirkku teollisuusyhteiskunnan vuorokausirytmin sisäistänyt keski-ikäinen. Naapureista noin 80% on ollut iltavirkkuja, jotka ovat menneet nukkumaan säännöllisesti aamuyöllä. Usein on käynyt niin että naapuri on mennyt nukkumaan samaan aikaan kun minä olen noussut, viiden-kuuden maissa. Se on hämmästyttänyt miten myöhään ihmiset nykyään valvovat. Elän kuin eri maailmassa.

Jos keskustelijoita on uskominen, on epätoivotuin naapuri joutilas nuori. Luppoaika kulutetaan metelöiden ja roskaten pihapiiriä. Toisen ryhmän muodostavat eläkeläiset, joilla on erään keskustelijan mukaan aikaa valittaa.

Kaikkein surkeimpia naapureita ovat joutilaat nuoret (esimerkkinä minä itse 30 v sitten) ja valittamismoodin päälle saaneet eläkeläiset (pieni osa heistä). Nimim. Valitusikää lähestyvä 50v. ukko

Olen kanssasi samaa mieltä. Minulla on työ ja perhe. Naapurini (joutilas 19-vuotias) ei välitä pätkääkään muista. Hän metelöi ja elää öisin, muista välittämättä. Vaikka ystävällisesti yrittää puuttua asiaan, saa vain lokaa niskaan. En kuulemma ymmärrä nuoria. Nimim. äiti

Metelistä ei välttämättä nauti myöskään samassa taloudessa asuvat. Silloin ärsyttäjäksi voikin nousta se, joka yrittää asialle jotain tehdä.

Seinän takana suurinta meteliä pitää perheen äiti huutaessaan: Ole hiljaa! Nimim. Nina

Pidä naapuriisi henkinen väljyys

Keskustelussa annettiin kuitenkin myös neuvoja siihen, kuinka naapureiden kanssa pärjää. Ystävät etsitään muualta kuin naapurista, eikä yhteisiin illanviettoihin oteta osaa. Pidetään sopiva etäisyys, mutta tervehditään kun tavataan.

Olen asunut samassa asunnossa jo yli 20 vuotta. Pidän naapureihin tarkoituksella vähän etäisyyttä. Kun asuu näin tiiviisti ja lähellä toisia ihmisiä, haluaa edes henkisesti vaalia tiettyä väljyyttä - siis etäisyyttä. Nimim. mustarastas

Toisten ihmisten puutteisiin ja vikoihin kannattaa suhtautua ylimalkaisesti, neuvoi toinen.

Jos sinulla on hyvä naapuri, peitä toinen silmä, jos sinulla on huono naapuri, peitä molemmat. Nimim. urbaaniasuminen