Kaikki talviolympialaisista!

Selvitimme koulujen luokkakokoja: säästöt purevat, ryhmät kasvavat

Pitkään jatkunut koulujen opetusryhmien pieneneminen näyttää olevan ohi. Valtion ja kuntien tiukennettua rahahanojaan koulut joutuvat yhdistämään luokkia ja vähentämään jakotunteja. Selvitimme luokkakoot 20 kaupungissa eri puolilla maata.

Kotimaa
Alakoululaiset odottavat koulun alkamista.
Matleena Ylikoski / Yle

Moni koululainen aloittaa syyslukukauden entistä suuremmassa opetusryhmässä säästöjen vuoksi. Vain osa kaupungeista on pystynyt pitämään ryhmäkoot entisellään, kun niiden pienentämiseen käytetty valtionapu on huvennut. Myös kaupunkien omat säästöt näkyvät.

Keräsimme tiedot alakoulujen ryhmäko'oista alkavalla lukukaudella 20 kaupungista. Niiden opetusryhmissä on keskimäärin 17–22 oppilasta kaupungista riippuen. Kaupungeista yhdeksän kertoi ryhmäkokojen kasvavan.

Kehityksen suunta on kääntynyt, sillä aiemmin kunnat pystyivät varsin pitkään pienentämään opetusryhmiä valtionosuuksien turvin.

Opetusryhmien kasvu tulee nyt osittain luokkien yhdistämisestä, mutta varsinkin niin sanottujen jakotuntien leikkaamisesta. Niissä ryhmä on jaettu tiettyä tuntia varten kahteen osaan.

– Meillä on pystytty viikossa pitämään pari-kolme tuntia per luokka jaettuna kahteen ryhmään siten, että asioita opiskellaan perusteellisemmin. Nyt se vähenee kyllä, tunnustaa Lahden kaupungin perusopetuksen suunnittelu- ja kehittämispäällikkö Juha Patrakka.

Kaksi syytä selittää suunnanmuutoksen

Opetusryhmien kasvulle on kaksi syytä. Toinen niistä on opetus- ja kulttuuriministeriön ryhmäkokojen pienentämiseen maksaman korvamerkityn valtionosuuden loppuminen. Sen tilalla on maksettu tänä vuonna erityisavustusta, mutta potti on ollut pienempi ja siitä vain osa on ollut tarkoitettu opetusryhmien pienentämiseen.

Esimerkiksi Kokkolassa ryhmäkokoraha on kutistunut lähes olemattomiin (600 000 eurosta 70 000 euroon vuodessa). Leikkaukset ovat pois lähinnä opettajien palkkarahoista.

"Ryhmäkokoja on pystytty alentamaan, mutta nykytason pienentämiseen ei ole tällä hetkellä talouden puolesta mahdollisuutta." - palvelujohtaja Mika Mäkelä, Hämeenlinna

Lahdessa taasen sanotaan suoraan, että kaupungin oma säästökuuri on opetustoimelle suurempi kysymys kuin valtionavun väheneminen. Myös Tampereella ja Kokkolassa kaupungin säästöt näkyvät entistä suurempina ryhminä.

Rovaniemellä ryhmäkoot pienenevät; kaupungin mukaan muutos menee kuitenkin satunnaisen vaihtelun piikkiin. Salossa puolestaan kaupunki sai aiemmista vuosista poiketen avustusta ryhmäkokojen pienentämiseen. Edellisvuotena valtionapua ei saatu opettajien lomautusten vuoksi. Myös Hämeenlinnassa suhteellisen suuria opetusryhmiä on pystytty pienentämään muun muassa valtionavun turvin.

"Ryhmäkoko ei ole opetuksen laadun kannalta ratkaisevin asia. Ratkaisevampaa on, miten opetus käytännössä organisoidaan tuntien puitteissa." - perusopetusjohtaja Jari Jaskari, Seinäjoki

Samanaikaisopetus yleistyy monissa kaupungeissa

Muuramen Kinkomaan koulun johtaja Teppo Lairio seisoo luokan edessä.
Muuramen Kinkomaan koulun johtaja Teppo Lairio opettaa kuudesluokkalaisia.Matleena Ylikoski / Yle

Ryhmäkokojen pienentäminen on ollut korkealla etenkin opettajien asialistalla. Ammattijärjestö OAJ on ajanut Suomeen muun muassa 20 oppilaan ryhmäkokokattoa.

Kyselymme perusteella yhdenkään kaupungin kaikki opetusryhmät eivät mahdu OAJ:n toivomiin raameihin. Esimerkiksi Kuopiossa opetusryhmien keskimääräinenkin koko on syyslukukauden alkaessa 22. Myös Vantaalla (suomenkielisissä kouluissa), Hämeenlinnassa, Vaasassa, Espoossa, Kotkassa ja Kajaanissa ryhmissä on keskimäärin yli 20 oppilasta.

Muutamassa kaupungeissa on myös yksittäisiä luokkia, joissa on yli 30 oppilasta. Tyypillisesti pienissä luokissa on tukea tarvitsevia oppilaita. Suurimpiin ryhmiin kuuluu vastaavasti esimerkiksi musiikkiluokkia.

Muuramen Kinkomaan koulussa koulutie alkoi tiistaina ensimmäisten joukossa. Koulun johtaja ja kuudennen luokan opettaja Teppo Lairio sanoo koulun olevan onnellisessa asemassa, kun alimmat luokka-asteet on saatu jaettua 15 oppilaan ryhmiin.

– Pienempi ryhmäkoko helpottaa opettajan arkea. Pystytään menemään yksilöt edellä, eikä ole pakko aina mennä keskiarvon mukaan. Ääripäät pystytään ottamaan huomioon ja kaikki saavat laadukastas opetusta, hän kertoo.

Vaikka kyselyyn vastanneet opetustoimen johtajat pitävät sopivia ryhmäkokoja tärkeänä asiana, kaupungeilla ei näytä olevan erityistä pyrkimystä saada opetusryhmiä pienennettyä nykyisestä ainakaan luokkia jakamalla.

"Pienemmässä opetusryhmässä opettajalla on käytännössä enemmän aikaa kohdata yksittäisen oppilaan tarpeet ja antaa myös henkilökohtaista ohjausta." - vs. linjanjohtaja Marjo Kyllönen, Helsinki

Sen sijaan kouluissa pyritään nyt lisäämään henkilökohtaista ohjausta käyttämällä jakotunteja ja samanaikaisopetusta, jossa yhdelle ryhmälle tuntia pitää kaksi tai useampi opettajaa. Torniossa samanaikaisopetus tulee uutuutena isoimpiin alakouluihin tänä syksynä; Kajaanissa sitä on tarkoitus lisätä huomattavasti.

Koululainen.
Mitä ekaluokkalaisen repusta löytyy ensimmäisenä koulupäivänä? Ekaluokkalainen Verneri Valtonen Muuramen Kinkomaan koululta esitteli reppunsa sisällön kameralle.

Ensi vuonna opetusministeriöltä saatava raha vaikuttaa siihen, jatkuuko opetusryhmien koon kasvaminen. Tänä vuonna kunnat saivat 20 miljoonaa euroa koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Sitä edeltänyt, ryhmäkokorahan nimellä liikkunut avustus oli noin 60 miljoonaa euroa vuosittain. Ensi vuoden avustuksista päätetään valtion talousarvion yhteydessä.

Ylen kyselyyn vastanneista kaupungeista Kuopio, Lahti, Tampere, Seinäjoki, Pori, Kajaani, Kokkola, Oulu ja Mikkeli kertoivat opetusryhmien kasvavan keskimäärin. Lappeenrannassa, Torniossa, Vantaalla, Joensuussa, Vaasassa, Kouvolassa, Espoossa ja Kotkassa ne pysyvät samana. Rovaniemellä, Salossa ja Hämeenlinnassa ryhmät pienenevät. Helsingissä tiedot valmistuvat vasta syyskuussa.