Esi-isämme asettuivat kirjaimellisesti taloksi itärajalle – arkeologit kumoavat vanhoja käsityksiä

Vanhan tiedon mukaan 10 000 vuotta sitten Suomea asuttaneet ihmiset olivat jatkuvasti liikkeessä. Etelä-Karjalan Kuurmanpohjan kaivaukset kuitenkin tukevat aivan toisenlaista näkemystä, sillä ensimmäiset suomalaiset rakensivatkin kiinteitä taloja.

Kotimaa
Kuurmanpohjan arkeologiset kaivaukset
Klaudia Käkelä / Yle

Kuurmanpohjan arkeologiset kaivaukset Venäjän rajan tuntumassa ovat antaneet arkeologeille uutta tietoa alueella asuneista ihmisistä. Viime vuonna avatulta kaivausalueelta löytyi heti alussa merkkejä kiinteästä talosta.

Talon löytyminen tukee käsitystä siitä, että ihmiset asettuivat samaan paikkaan pitkäksikin aikaa.

Asumuksen rakentaminen ei ole ollut helppoa.

Tapani Rostedt

– Täältä Muilamäestä ja Saarenojasta löytämämme asumukset on kaivettu yli puolen metrin syvyyteen. Asumuksen rakentaminen ei ole ollut helppoa, joten siinä on pitänyt asua kiinteästi, kertoo arkeologi Tapani Rostedt.

– Kun minä olin vielä nuori opiskelija, niin meille kerrottiin, että tämä väki oli hyvin liikkuvaista ja he asuivat kotamaisissa kevyissä asumuksissa, Rostedt jatkaa.

Muilamäessä kaivetaan kunnes talon pohja löytyy

Muilamäkeen kaivettu noin 60 sentin syvyinen kuoppa paljastaa 13 kerrosta maata. Sieltä löydetty asumus on ajoitettu aikaan 8 400 ennen ajanlaskun alkua.

Suomeen etelän kautta tulleet esi-isämme vaelsivat tänne todennäköisesti nykyisen Ukrainan alueelta, koska ilmaston lämpeneminen muutti asuinoloja etelässä.

Kuurmanpohjassa kaivetaan tämän viikon perjantaihin asti. Sitten alue peitetään ja ensi vuonna kaivauksia jatketaan. Muilamäen alueella kaivetaan ainakin vielä muutaman vuoden ajan, kunnes talon pohja löytyy.