Ken kynää heilauttaa, se riskin kestäköön – voiko virkamies tehdä päätöksen anonyymisti?

Virkamiehen ei enää nykypäivänä tarvitse allekirjoittaa päätöksiä sinikynällä mutta päätöksen tekijän nimen tulee näkyä. Oikeusvaltion perusperiaate voi aiheuttaa myös ongelmia.

Kotimaa
Käsi allekirjoittaa mustekynällä.
AOP

Virkamiehet käyttävät julkista valtaa muun muassa tekemällä kansalaisia koskevia päätöksiä. Jos laillinen ja oikein tehty päätös ei kuitenkaan ole saajalleen mieluinen, saattaa nimensä alle laittanut joutua vihanpidon kohteeksi.

Muun muassa sosiaalialalla uhkatilanteita tulee silloin tällöin. Yleisimpiä ovat sanalliset uhkailut, kun taas esimerkiksi vainoamisia on melko harvoin. Määriä on vaikea arvioida, koska kaikki esimiehet, työntekijät tai uhkailun kohteeksi joutuneet eivät ilmoita uhkauksista. Uhkaukset ovat kohdistuneet myös työntekijöiden vapaa-aikaan.

– Mikä uhka sitten johtuu virkamiehen päätöksestä ja mikä ei, sitä on vaikeaa sanoa, kertoo ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta.

Hänen mukaansa sosiaalialalla asiakkaan oikeudet on keskeinen periaate ja allekirjoitetun päätöksen merkitys on suuri.

–Se menee usein työntekijän turvallisuuden ohi, hän huokaa.

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta pitää tiukasti kiinni siitä, että asiakkaalla on oikeus saada tietää hänen asioistaan päättäneen virkamiehen nimi.

–Se yksilöi vastuullisen päätöksen tekijän, Mäenpää napauttaa.

Mikäli päätöstä ei allekirjoiteta, syntyy ongelmia. Päätöksen saajan tulee voida olla yhteyksissä päätöksen tekijään. Näin jokainen virkamies vastaa itse omista päätöksistään.

–Merkitys on mielestäni iso vielä tänäkin päivänä. Asia on julkisen hallinnon perustekijä, jatkaa Mäenpää.

Sosiaalialalla jopa ongelmia päätöksenteon avoimuudesta

Myös Talentiassa myönnetään, että päätöksessä oleva julkinen tieto päätöksen tekijästä on oleellinen oikeusvaltion ja toimintojen kannalta, mutta henkilöstön kannalta tilanne voi muuttua vaikeaksi.

– Fakta on se, että sosiaalityö varsinkin on väkivalta-ammatti, jossa syntyy erilaisia uhka- ja vaaratilanteita, sanoo Varsa.

Kun päätöksentekijän nimeä ei voida piilottaa, on hänen turvallisuutensa pyrittävä takaamaan muilla keinoilla. Aina ei ole selvää, miten väkivalta-ja uhkatilanteissa toimitaan. Työpaikoilla pitäisi myös asiakkaille tuoda selvästi esille, ettei minkäänlaista uhkailua sallita. Varsa myöntää tämän olevan ainakin sosiaalihuollon heikko kohta.

–Tärkeää on se, miten esimies tukee uhkaavan tilanteen kohdannutta työntekijää. Asian tulisi myös olla kirjattuna työsuojeluohjelmaan.

Myös professori myöntää, että päätöksen teon julkisuudesta voi tulla ongelmia, jos päätös ei miellytä sen saajaa.

– Tietysti jossain ammattiryhmissä tästä voi tulla myös ongelmia, Mäenpää toteaa.

Tietotekniikan ja massa-ajojen myötä päätöksentekijöiden nimet ovat kuitenkin jo nyt joissain tapauksissa piilossa. Myös sähköinen allekirjoitus on tullut uutena ilmiönä virkamiesten elämään.

– Sähköinen allekirjoitus sekä digitalisaatio muuttavat myös tätä asiaa. Nämä asiat ovatkin jo aika pitkälle edenneet Suomessa.

Yhden asiakkaissa ärtymystä aiheuttavan piirteen virkamiehet voisivat kuitenkin itse poistaa: epäselvyyden.

– Selkeysvaatimus toteutuu hyvin vaihtelevasti ja sitä pyritään parantamaan. Peruslähtökohta on, että päätöksen tulee olla selkeä lukijan kannalta. Päätöksen tulee olla kenen tahansa ymmärrettävissä, kertoo Mäenpää.