Työpaikkakiusatun päivä on painajainen: "Mieluummin työtön kuin kiusattuna töissä"

Lomalta töihin palaaminen voi tuntua erityisen ahdistavalta, jos työpaikalla tulijaa odottaa kiusaaja, joka tekee työpäivästä helvetin. Arviolta runsas 100 000 suomalaista kokee olevansa työpaikkakiusattu.

Terveys ja hyvinvointi
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Tiinalla on korkeakoulututkinto ja vuosien työkokemus asiantuntijatehtävistä suuressa yrityksessä pääkaupunkiseudulla.

– Minusta tuli työpaikkakiusattu vähitellen.

– Esimieheni, joka on nainen, syytti minua milloin mistäkin ja puhui minusta pahaa selkäni takana. Minua ei kutsuttu palavereihin ja minulta pimitettiin tietoja. Tehtäviäni siirrettiin toiselle henkilölle kertomatta siitä minulle.

Jos onnistuin työssäni, esimieheni otti siitä kunnian itselleen. Mitä paremmin tein työni, sitä enemmän hän minua mustamaalasi.

Tiina

– Jos onnistuin työssäni, esimieheni otti siitä kunnian itselleen. En saanut onnistumisistani kiitosta. Koen, että mitä paremmin tein työni, sitä enemmän hän minua mustamaalasi.

– Pikkuhiljaa minut siirrettiin aina vain vaatimattomampiin tehtäviin, jotka eivät vastanneet oikeaa osaamistani. Minulle ei annettu vaihtoehtoja. Se oli "ota tai jätä". Minut pantiin syrjään, suljettiin ulkopuolelle, eristettiin muista, Tiina kertoo.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Minkälaista työpaikkakiusaaminen on?

Työterveyslaitoksen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan.

– Tiinan tapaus on kuin tyyppiesimerkki yhdenlaisesta työpaikkakiusaamisesta. Tapaus ei valitettavasti ole mitenkään ainutkertainen, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia.

– Kokemus kiusaamisesta on aina järkytys, sokki ja tuntuu äärettömän epäoikeudenmukaiselta.

Häntä kohdellaan kuin ilmaa. Silloin alkaa helposti voida huonosti, kun ei ole olemassa.

Maarit Vartia

Kiusaaminen voi olla mitätöintiä.

– Työntekijää ei arvosteta. Hänet jätetään kokonaan huomiotta, hänelle ei puhuta. Työntekijää kohdellaan kuin ilmaa. Silloin alkaa helposti voida huonosti, kun ei ole olemassa.

– On kuin työntekijältä vedettäisiin mattoa alta. Esimerkiksi esimies-kiusaajan antama työtehtävä on tänään tärkeä, ja huomenna sillä ei olekaan merkitystä, Maarit Vartia kertoo.

Kiusaamista on myös aiheeton arvostelu.

– Ihmisten vaatteita ja elämäntapaa, aivan kaikkea arvostellaan. Kohde voi kokea itsensä täysin puolustuskyvyttömäksi.

Kuka työpaikalla kiusaa ja ketä?

– Kiusaaja voi yhtä hyvin olla työkaveri tai esimies. Ei ole olemassa vain yhtä tiettyä kiusaajan ja kiusatun tyyppiä. Ongelmana voi olla työyhteisön huono ilmapiiri ja huono käytös. Ihmiset mollaavat, puhuvat rumasti eivätkä auta toisiaan.

Maarit Vartian mukaan kiusaamista on yhteisöissä, joissa on itse työhön ja sen tekemiseen liittyviä ongelmia.

– Kun työntekijä koetaan uhkaksi omalle työlle tai etenemiselle uralla, hänet halutaan savustaa pois.

Tiina yritti jatkaa töitään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

– Aloin karttaa kiusaajaani. Yritin jättää hänen tekemisensä omaan arvoonsa enkä puolustautunut. Olin vain hiljaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli huonompi juttu. Kiusaaminen vain jatkui, kun en näyttänyt, miten paljon se minuun sattuu.

– Työkaverini eivät uskaltaneet puolustaa minua. He pelkäsivät kostoa, joutuvansa itse kiusatuiksi tai menettävänsä oman työpaikkansa. Muut välttelivät minua. Työpaikalla vallitsi kauhun ilmapiiri, Tiina toteaa.

Työkaverini eivät uskaltaneet puolustaa minua. He pelkäsivät kostoa, joutuvansa itse kiusatuiksi tai menettävänsä oman työpaikkansa.

Tiina

– Osa myös ajatteli, että minua kiusannut henkilö oli ihan kiva ihminen. Usein hän toimi niin, etteivät muut huomanneet mitään poikkeavaa.

Tiina ei ollut työpaikkansa ainoa kiusattu.

– Siellä oli ennen minua töissä nainen, joka oli myös ollut saman henkilön silmätikkuna ja syrjinnän kohteena. Hänet irtisanottiin yt-neuvotteluiden jälkeen.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mitä ongelmalle voi tehdä?

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Maarit Vartia muistuttaa, että useimmissa työpaikoissa on olemassa toimintaohjeistukset siitä, mitä ongelmatilanteissa täytyy tehdä.

Hän kannustaa keskustelemaan henkilön kanssa, jonka toiminta on aiheuttanut pahaa mieltä.

– Kiusaamisesta pitäisi aina mennä kertomaan myös esimiehelle. Jos kiusaaja on lähiesimies, niin sitten hänen esimiehelleen. Työnantajan velvollisuus on puuttua tilanteeseen ja selvittää ongelmat oikeudenmukaisesti ja kaikkia osapuolia tasapuolisesti kuunnellen.

Työntekijä saattaa vaieta, koska ei usko, että asialle tehdään mitään.

– Ongelmia lakaistaan maton alle, koska ei uskalleta mennä kertomaan niistä eteenpäin. Silloin voi ottaa luottamusmiehen mukaan tai pyytää tukea työterveyshuollosta.

– Myös työkavereilla täytyisi olla rohkeutta puuttua tilanteeseen, Vartia sanoo.

Päättyykö kiusaaminen siihen, että kiusattu vaihtaa työpaikkaa ja kiusaaja jatkaa työssään?

Tiina oli samassa työpaikassa lähes kymmenen vuotta. Oman mielenterveytensä säilyttääkseen hän lopulta irtisanoutui itse.

– Mieluummin työtön kuin kiusattuna töissä. Nyt etsin uutta työtä.

Ei ole olemassa tilastoa siitä, kuinka moni kiusattu lähtee ja kuinka moni jää.

– Osa jää, koska pelkää, ettei saa toista työtä. Osa jää, koska haluaa osoittaa, että kiusaaja on väärässä, Maarit Vartia kertoo.

– Osa ajattelee, että lähden, pitäköön paskansa, pelastan itseni, pääsen pois. Joskus voi olla tilanteita, että ei kannata enää yrittää jaksaa.

Tiinan entinen esimies jatkaa samassa työpaikassa, mutta ei enää esimiestehtävissä.

Tiinan nimi on muutettu.