Sun juttu: Miksi pääkaupunkiseutu ei kasva Sipoon suuntaan – vai kasvaako sittenkin?

Sun juttu -sarjassa te kysyitte, miksi pääkaupunkiseutu on laajentunut nimenomaan Espooseen ja Vantaalle, mutta ei Sipooseen. Sitä on kyllä yritetty – pitkään. Helsinki haukkasi palan Sipoosta kasvuhaaveet mielessään vuonna 2009, mutta rakentaminen on edelleen suunnitteluasteella.

Kotimaa
20160809_Östersundom5
Monen autoilijan ja pyöräilijän bongaama taukopaikka Östersundomissa.

– Stadilaiset tulevat ja valtaavat koko Sipoon, puhahtaa Östersundomin kappelin pihalla vanhempi herrasmies. Hän ei halua kertoa mielipidettään nimellään Helsingin laajenemisesta itään. Mies pärskyy, että "lopulta Helsinki kaappaa kaikki alueet idästä aina Pietariin asti".

Kirkko ja hautausmaa siirtyivät osaksi Helsinkiä, kun vuonna 2009 Sipoosta liitettiin Helsinkiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue.

Hautuumaalla käyskentelee myös Raimo Fallström. Hän on helsinkiläinen. Miehen edesmenneet sukulaiset olivat sipoolaisia, mutta ovat nyt siis postyymisti helsinkiläistyneet.

– Isäkin on nyt siis stadilainen. Itse olen tuplastadilainen, Fallström naurahtaa.

20160809_Östersundom4
Österdundomin kappeli.Ilkka Loikkanen / Yle

Kulmakunnan ainoasta kaupasta, Siwasta, ulos tuleva Anne Luukkonen asuu ihan kulmilla. Hän on asunut 30 vuotta Östersundomissa, mutta muutos ei haittaa, päin vastoin.

– Mä olen helsinkiläinen. Se tuntuu siinä mielessä hyvältä, että silloin kun tämä muutos [Österdundom liitettiin Helsinkiin] tuli, niin asioihin tuli vähän vauhtia. Tässähän oli sellaista pysähtyneisyyttä silloin kun oltiin sipoolaisia.

Luukkonen viittaa suunnitelmiin rakentaa alueelle metroyhteys sekä asuntoja kymmenille tuhansille ihmisille. Hän ei usko, että rakennustyöt alkaisivat lähiaikoina, mutta uskoo suunnitelmien etenemiseen.

Luukkonen arvelee, etteivät kaikki kuitenkaan kotikulmilla katso hyvällä pääkaupungin laajentumista ja että alueella on vielä liitoksesta katkeria ihmisiä.

– Luulen, että ihmisillä on siitä jotain jäänyt hampaankoloon.

20160809_Östersundom_Anne_Luukkonen
Anne Luukkonen on asunut Östersundomissa 30 vuotta.Ilkka Loikkanen / Yle

70 000 kotia ja metro

Oli katkeruutta tai ei, suunnitelmat ainakin 70 000 ihmisen asuttamiseksi ja metron rakentamiseksi uudelle Östersundomin alueelle etenevät. Ehkä hitaasti mutta varmasti, sanotaan Helsingissä.

Tulevaan Östersundomin alueeseen kuuluu paitsi Helsinkiin Sipoosta liitetty alue myös pala Vantaata ja Sipoota.

Yhteensä kaava-alueen pinta-ala on 44,5 neliökilometriä, josta maa-aluetta on noin 37,0 ja viher- ja luonnonsuojelualueita on noin 17 neliökilometriä.

Vuonna 2010 Helsinki, Vantaa ja Sipoo solmivat sopimuksen yhteisen yleiskaavan laatimisesta. Ensimmäinen kaavaluonnos valmistui vuonna 2014, mutta se hylättiin, koska suunnitelmat toteutessaan olisivat voineet aiheuttaa merkittävää haittaa alueella sijaitsevan Natura-alueen luonnolle. Muun muassa kehrääjä, pyy ja ruisrääkkä olisivat olleet vaarassa jäädä jyrän alle.

Nyt virkamiehet ovat jatkaneet piirtämistä ja lupaavat vielä tämän vuoden puolella saada uuden kaavan valmiiksi.

Yhteinen Östersundom -projektin päällikkö Ilkka Laine uskoo edelleen, että asuinalueiden ja metron rakennustyöt voitaisiin aloittaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 2020-luvun loppupuolella.

20160809 Sun juttu_Sipoo_kartta
Östersundomin alueseen kuuluu paitsi Helisnkiin liitetetyt Sipoon alueet sekä pala Vantaata ja Sipoota.

Johtaja Helsingissä: "En laittaisi omaa rahaa likoon"

Kaikki eivät ole yhtä optimistisia Helsingin itälaajentumisen suhteen.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) kuulostaa puhelimessa suoraan sanottuna erittäin turhautuneelta, kun hänelle esitetään Sun juttu -sarjan yleisökysymys: Miksi pääkaupunkiseutu on laajentunut nimenomaan Espooseen ja Vantaalle, eikä Sipooseen.

Hänen mukaan pääkaupunkiseutu ei ole laajentunut Sipooseen, koska Sipoo ei ole kuulunut Helsinkiin ja rakentamispolitiikka on poikennut huomattavasti muusta pääkaupunkiseudusta.

– Kun ei ole ollut kaavoja ja kaavat mahdollistavat myös rakentamisen ja ei ole ollut kaavaa, niin ei ole ollut mahdollista rakentaa. Sipoo on ollut maalaiskunta. Kyllä se linja on ollut, että Espoo, Vantaa ja Helsinki ovat olleet enemmän kehittyneitä kaupunkeja ja niissä on luotu edellytyksiä rakentamiselle, Rautava pyörittelee.

– Sipoon kunnan olemassaolon aikana ei ole luotu tällaisia edellytyksiä luotu ja se näkyy siinä, että sinne ei ole paljoa rakennettu, hän jatkaa.

Nyt siis yritetään toistamiseen saada rakentamisen mahdollistava yleiskaava valmiiksi Östersundomin alueelle.

Voiko rakentaminen siirtyä luonnonsuojeluasioiden takia vaikkapa kymmenillä vuosilla eteenpäin?

sun juttu

– Ei se ainakaan nopeasti tule tapahtumaan. Kun yleiskaava on saatu valmiiksi, niin siitä tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä valittamaan. Siitä on vielä pitkä matka asemakaavoihin ja asemakaavoista on vielä pitkä matka rakentamiseen, Rautava toteaa.

Eli voiko siihen mennä vielä kymmeniä vuosia?

– En lähtisi omaa rahaa ainakaan lyömään likoon sen puolesta, että milloin rakentaminen alkaa. En muuta tässä vaiheessa uskalla sanoa. Niin monta yllätystä on tullut jo matkan varrella.

20160809_Östersundom3
Östersundomin keskus.Ilkka Loikkanen / Yle

Rautava ei suostu edes spekuloimaan sillä, ettei Östersundomin rakentaminen onnistuisikaan.

– Jos-sana on tässä yhtydessä siis vähän turha. Asuntoja pitää saada eikä tuollaista aluetta ole missään muualla. En edes halua ajatella sellaista tilannetta, etteikö rakentaminen jollain aikavälillä alkaisi.

Hän tosin epäilee, etteivät nykypäättäjät ole enää siinä vaiheessa päättämässä asioista.

Onko vielä olemassa riski, ettei uusikaan yleiskaavaehdotus läpäise luonnonsuojeluvaatimuksia?

– Nyt yritetään tehdä kaava niin, että siinä ei olisi ristiriitaa sen Naturan kanssa. Valmistelu on vielä käynnissä, joten sitä en uskalla vielä ruveta ennustamaan vielä tässä vaiheessa, sanoo Rautava.

Voiko olla niin, että tuo alue palautetaan Sipoolle, jos rakentamisesta ei tule mitään?

– Ei kai sentään, Rautava naurahtaa, mutta kuivakkaasti.

20160809_Östersundom
Ilkka Loikkanen / Yle

Johtaja Sipoossa: "Ei me mitenkään Helsinki-vetoisesti mennä"

Tällä hetkellä Sipoossa on 19 500 asukasta. Kunta aikoo kasvattaa väkilukuaan roimasti, näin on luvattu jo ennen kuin Helsinki haukkasi palan Sipoosta.

– Kyllä meillä tähdätään useampaan kymmeneen tuhanteen asukkaaseen, jos puhutaan 2050-luvusta. Ja kyllä meillä kehitetään kaikkea kolmea taajamaa, Söderkullaa, Nikkilää ja Talmaa, vt. kehitysjohtaja Pekka Söyrilä vakuuttaa.

Helsingissä puhutaan, että te ette ole halunneet Sipoosta kaupunkimaista ja metropolimaista aluetta. Onko ajatus nyt muuttunut?

– Kyllä meille maaseutuakin toki jää, Sipoo on pinta-alaltaan niin iso kunta. Mutta näihin kolmeen keskukseen kyllä tulee tiiviimpää rakentamista, myös kerrostaloja. Niitä nousee jo nyt hyvää vauhtia sinne.

Sipoon väestö on kasvanut noin kahden prosentin vuosivauhdilla. Ihmisiä muuttaa muun muassa Helsingistä ja Vantaalta. Maaseudulta puolestaan muuttaa vanhuksia palveluiden pariin keskuksiin.

Helsinki ei edelleenkään ole Sipoolle ihmeidentekijä, vaan kunta luottaa omiin voimiinsa.

– Meidän voimakas kasvustrategiamme on päätetty jo useampi vuosi sitten. Emme me mitenkään Helsinki-vetoisesti mene. Sipoo on kuitenkin itsenäinen kunta ja olemme päättäneet omin voimin kasvaa. Yhteistytöä tehdään sekä itään ja länteen.

Onko Helsingin laajeneminen Östersundomiin vielä katkera paikka vai joko siitä on päästy yli?

– Helsingin kanssa tehdään yhteistyötä Östersundomin yleiskaavassa ja muuten. En tietenkään mene poliitikkojen puolesta sanomaan, että onko heillä vielä jotain kaunoja, mutta ainakin kaavaprosessi on tähän saakka mennyt ihan hyvin. Kyllä meillä ainakin virkamiestasolla ihan hyvin toimii yhteistyö, vakuuttaa Söyrilä.

20160809_Östersundom_Anne_Sandström
Anne Sandström asuu Söderkullassa, joka on Sipoota.Ilkka Loikkanen / Yle

Sipoolainen: "Metro olisi hyvä, mutta asukaat eivät"

Entäs sitten se metro? Kuka uskaltaa vielä suunnitella itämetroa länsimetrosekoilujen jälkeen? Helsingissä vakuutetaan, että länsimetrosta otetaan opiksi ja itämetroa tai itäraitiotietä kaavaillaan tosissaan. Kustannuksetkin luvataan pitää kurissa.

Tosin Sipoon Majvikiin asti suunniteltua metroa ei tule, jos ei tule asuntoja eikä asuntoja tule, ellei tule metroa.

Palataan vielä hetkeksi Östersudomin Siwan pihaan. Anne Sandström on ohikulkumatkalla poikennut kauppaan. Hän asuu Söderkullassa Sipoossa.

Mitä mieltä olette siitä, että tänne Östersundomin alueelle on kaavailtu 70 000 asukkaan asuinaluetta ja että Helsinki on osan tästä Sipoosta itsellensä ottanut?

– Kyllä se on vähän paha asia, toteaa Sandström.

Miksi?

– En osaa selittää. Me olemme sipoolaisia tuolla Söderkullassa vielä. Vielä! Sandstöm lisää ja naurahtaa merkitsevästi.

Tänne suunnitellaan myös metrolinjaa, joka jatkuisi tuonne pitkälle Sipooseen. Mitä mieltä olette siitä?

– No se olisi hyvä! Sandström innostuu.

Metro olisi hyvä, mutta asukkaat eivät?

– Juu ei! rouva nauraa hörähtää ja kiirehtii sisään kauppaan.

Sun juttu on sarja, jossa te lukijat voitte ehdottaa meille juttuaiheita Helsingin seudulta ja Uudeltamaalta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.