Vielä ehdit hakea korkeakoulujen lisähaussa – etenkin insinööriopiskelijoita kaivataan

Opinto-ohjaaja kehottaa olemaan itselleen armollinen, jos korkeakoulupaikka jäi vielä saamatta. Alan valinnassa kannattaa kuunnella ennen muuta itseään.

Kotimaa
Opiskelijan kädet kirjalla
Opiskelupaikan valintaan vaikuttavat monet tekijät alan työllisyystilanteesta palkkaukseen ja median luomiin mielikuviin. Suurin vaikuttava tekijä on kuitenkin hakijan oma kiinnostus.Antti Karhunen / Yle

Korkeakoulujen lisähaut ovat vielä käynnissä, ja ammattikorkeakoulut hakevat opiskelijoita vapaaksi jääneille opiskelupaikoille. Tarjolla on eniten erilaisia insinöörikoulutuksia usealla paikkakunnalla. Myös yksittäisiä paikkoja agrologi- ja sairaanhoitajakoulutuksiin on vielä jäljellä.

Koulut järjestävät lisähakunsa itsenäisesti ja omassa tahdissaan. Haut päättyvät kuitenkin viimeistään elokuun lopussa. Kaikki avoimet lisähakupaikat ovat nähtävillä Opintopolku-sivustolla (siirryt toiseen palveluun).

Opiskelupaikan valintaan ja vastaanottamiseen vaikuttavat monet tekijät. Seitsemän opinto-ohjaajan muodostama ohjausosuuskunta Ote piti tänä keväänä toista kertaa yhteishakujen aikaan netissä Kun koulu loppuu -sivustolla chattia, jossa nuoret saivat anonyymisti kysyä mieltään askarruttavista asioista.

– Nuorilla on aika paljon kysymyksiä mielessään silloin, kun he hakevat kouluihin. Paljon kysellään siitä, millaista korkeakouluopiskelu on, onko kouluun vaikea päästä ja millaiset pääsykokeet ovat. Moni miettii myös, montako kertaa kannattaa hakea ykköspaikkaan ja mitä teen, jos en pääsekään, kertoo ohjaaja Sara Peltola Otteesta.

Peltolan mukaan palkkaus ja sen tuoma taloudellinen turva on joillekin peruste alan valintaan. Myös alan tunnettuus ja median luoma julkisuuskuva muodostavat mielikuvia, jotka voivat vaikuttaa valintapäätökseen.

– Paljon riippuu siitä, miltä alan työllisyystilanne näyttää. Suurin vaikuttava tekijä on kuitenkin hakijan oma kiinnostus alaa kohtaan.

Paikkakunnalla voi olla väliä

Lisähakupaikkoja on vielä tarjolla etenkin keskisuurissa kaupungeissa. Peltola arvelee, että paikalla on vaikutusta valintaan etenkin silloin, jos samaa alaa voi opiskella useammalla paikkakunnalla.

Peltolan mukaan hakijat voi jakaa karkeasti kahteen: osa haluaa ehdottomasti muuttaa suurempaan kaupunkiin ja toinen puoli jatkaa opiskeluja tutussa ympäristössä lähellä kotipaikkaa. Tietty paikkakunta voi houkutella hakijaa myös siinä tapauksessa, jos kaverit tai seurustelukumppani ovat menossa samaan paikkaan.

– Myös mahdollisuudet työllistyä osa-aikaisesti opintojen ohella ja opiskelija-asuntotilanne mietityttävät opiskelijoita, Peltola kertoo.

Kiintiöihin suhtautuminen riippuu tilanteesta

Korkeakoulujen piti kevään 2016 yhteishaussa ensimmäistä kertaa varata osa koulupaikoista ensikertalaisille eli hakijoille, jotka eivät ole vastaanottaneet korkeakoulupaikkaa aikaisemmin. Ensikertalaisille varattujen paikkojen määrä on vaihdellut koulujen välillä.

Peltola kertoo, että nuorten suhtautuminen kiintiöihin on kaksijakoinen. Paljon riippuu nuoren omasta tilanteesta. Peltolan mukaan eniten huolta kantavat nuoret, jotka ovat epävarmoja siitä, mitä haluaisivat lähteä opiskelemaan.

– Se, mikä mietityttää sekä opoja että nuoria, on, miten mahdollisuudet alan vaihtamiseen myöhemmin taataan. Moni on ollut huolissaan siitä, vaikeutuuko pääsy omalle toivealalle. Toisaalta ne, jotka tietävät, mihin hakevat, ja joilla on vahva oma suunta, ovat olleet kiintiöistä innoissaan.

Peltolan arvion mukaan kuitenkin vain pieni osa lukiolaisista tietää abivuotenaan varmasti, mitä haluaisi opiskella. Hän epäilee, että hakijamäärät voivat kiintiöiden myötä vähentyä niin sanotuille generalistialoille, jotka eivät valmista yhteen tiettyyn ammattiin.

– Tärkeintä opiskelupaikan valinnassa on, että nuori itse tekee päätöksen. Se ei voi olla opon tai vanhemman tai kenenkään muunkaan ulkopuolisen.

Tiettyyn ammattiin tähtäävät koulutukset kiinnostavat

Nuorten keskuudessa kestosuosikkeja ovat Peltolan mukaan perinteiset oikeus-, lääke- ja kauppatieteelliset alat. Peltola arvelee suosion johtuvan osittain siitä, että koulutukset ovat selkeästi ammattiin valmistavia.

– Kaikilla on näkemys siitä, mitä ainakin luullaan, että tehdään työelämässä.

Peltola kehottaa olemaan itselleen armollinen, jos opiskelupaikka jäi vielä saamatta. Epävarmuuden tunne kuuluu hakuprosessiin.

– Jos ei ole varma, mitä haluaisi opiskella, on hyvä lähteä liikkeelle siitä, mitä haluaisi tehdä seuraavaksi. Totuus on, että nyt opiskelemaan hakevat nuoret tulevat vielä moneen kertaan vaihtamaan ammattia ja ottamaan uutta suuntaa työelämässä.

Kysy opolta -chat avautuu jälleen syyskuussa syksyn korkeakoulujen yhteishaun ajaksi.