SAK:n pääekonomisti palkkaerojen kasvattamisesta: "Ei se politiikkatavoitteeksi sovi missään nimessä"

Valtiovarainministeriö aloittaa ensi vuoden budjetin kasaamisen tänään.

Kotimaa
SAK:n pääekonomisti Olli Koski
SAK:n pääekonomisti Olli KoskiPetteri Paalasmaa / AOP

Valtiovarainministeriö aloittaa ensi vuoden budjetin kasaamisen tänään keskiviikkona. Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) haastateltu valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoo, että suomalaisten on hyväksyttävä palkkaerojen kasvu, jotta työllisyys paranisi.

SAK:n pääekonomisti Olli Koski kertoi tänään Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että SAK lähtisi etsimään lääkkeitä työllisyyden lisäämiseksi muualta kuin palkkaerojen kasvattamisesta.

– Ei se politiikkatavoitteksi sovi missään nimessä. Meillä on työehtosopimukset kiinni nyt ja jos palkkaeroja halutaan lähteä kasvattamaan, niin ei se tapahdu ensi vuoden kuluessa eikä tulevien vuosien kuluessa, vaan trendinomaisesti jollakin pidemmällä aikavälillä. Eikä se tarjoa lääkettä tämän vaalikauden ongelmiin.

Koski myöntää, että Suomen työllisyysaste, 68,5 prosenttia, on liian alhainen. Koski allekirjottaa myös sen, että ongelmien perussyynä on Suomen liian pieni työllisyysaste.

– Ei se ihan eteläeurooppalainen, luojan kiitos, ole, mutta ei se siitä paljon parempi ole. Mutta se, että palkkaerot olisivat tärkein selittävä tekijä tässä, siihen en oikein usko.

Muissa pohjoismaissa paremmin

Kosken mukaan mukaan muissa Pohjoismaissa panostetaan Suomea enemmän työttömien aktivointiin. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ei anneta samalla lailla syrjäytyä.

Koski kertoo, että viimeisempien työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan Suomessa 8 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä oli saanut palvelua viranomaiselta, jotta heidät saataisiin takaisin työelämään.

– Tämähän on aivan liian alhainen luku tässä tilanteessa, missä pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, eli pitäisi olla aktiivisempi ote siihen. Enemmän pitäisi tarjota koulutusta ja työmahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille.

Miksi Suomeen ei ole syntynyt toivotulla tavalla uusia työpaikkoja?

– Syitä on monia. Jos katsotaan kansantaloutta makrotasolta, meidän shokit ovat olleet suurempia kuin muissa maissa. Kaikista Euroopan maista suurin bkt-pudotus talouskriisin aikana tapahtui Suomessa. Kyllä se väistämättä näkyy tässä työllisyydessäkin.

– Uskottavalla politiikalla ja tekemällä yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välillä ja pienillä uudistuksilla tämä tilanne paranee, Koski arvioi.