Kotona asuvat vanhukset työllistävät ambulansseja – ensihoitotehtävissä huomattava kasvu Helsingissä

Ensihoitohälytysten määrä on kehittynyt Helsingissä nousujohteisesti koko 2000-luvun. Syitä tähän on monia, mutta ratkaisukeinoja hälytystehtävien vähentämiseksi on vähemmän.

Kotimaa
grafiikka pelastuslaitoksen ensihoitohälytysten määrästä
Yle Uutisgrafiikka Lähde: Pelastuslaitos

Ensihoitotehtävien määrä jatkaa edelleen kasvuaan Helsingissä. Viime vuonna pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö hälytettiin keikalle 54 596 kertaa, mikä on 1 381 tehtävää enemmän kuin edellisvuonna.

Ensihoitohälytysten määrä on kehittynyt Helsingissä nousujohteisesti koko 2000-luvun. Vuosituhannen ensimmäisenä vuonna ensihoitohälytyksiä oli vielä maltilliset 34 706. Kasvua on tullut 15 vuodessa siis lähes 60 prosenttia.

Todellinen kasvu on ehkä hieman vähäisempää, koska 2000-luvun alkupuolella tehtäviä ohjautui muillekin ensihoidon toimijoille.

Mutta kuluva vuosi ei enteile hyvää. Tammi-kesäkuun aikana tehtäviä on merkattu jo lähes 30 000.

Espoon ja Vantaan alueilla toimivien Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksilla tehtävämäärät ovat olleet pääkaupunkiin nähden maltillisia. Helsingissä ensihoitotehtävien määrä on kasvanut myös muuta maata jyrkemmin.

Miksi ensihoitotehtävien määrä kasvaa koko ajan Helsingissä, HYKSin ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä?

– Tähän ei ole vain yhtä ainoata syytä. Yhteiskunnan muutos on kuitenkin yksi syy. Iäkkäät tarvitsevat muita ihmisiä herkemmin ensihoitopalveluja. Vanhusten määrä on kasvanut Helsingissä nopeammin kuin pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelurakenne on kokenut nopean muutoksen. Sairaalahoitojaksot ovat lyhyitä ja monet hoidot toteutuvat kotonakin. Eri palvelujen tarve kasautuu herkästi ja samat ihmiset tarvitsevat monenlaisia palveluja. Viikonloput ja suuret yleisötapahtumat kuormittavat valtavasti ensihoitoa.

– 15 vuoden aikana on tapahtunut valtavan suuri muutos. Ne vanhukset, jotka hoidettiin vuosituhannen alussa vielä sairaalassa, hoidetaan tänä päivänä kotona ja osa heistä tarvitsee ensihoitopalveluja. Muutos ei tapahtunut vain Helsingissä, vaan koko Suomessa ja monessa muussakin maassa.

Onko asialle yritetty tehdä mitään?

– Vuosina 2013-2014 oli työryhmä, jossaeri alan toimijat miettivät että mitä tehdään. Lopputulos oli, että nopeasti korjattavaa yhtä syytä tälle asialle ei löydy.

Onko lisäresursseja saatu, kun tehtävämäärät ovat lisääntyneet?

– Ei juurikaan. Monet ajattelevat, että vastaus on resurssien lisääminen. Se voisi olla järkevä ratkaisu, mutta tänä päivänä näitä asioita pitää miettiä perusteellisesti, koska raha ei kasva puissa.

Kansalaiskeskustelussa väitetään, että hätäkeskuksen siirto pois Helsingistä Keravalle osuu samaan kohtaan hälytystehtävien määrän nousun kanssa. Sanotaan, että Keravalla toimivalla hätäkeskuspäivystäjällä ei olisi samoja valmiuksia arvioida avun tarvetta ja ambulanssi lähetetään usein varmuuden vuoksi?

– Väitteessä on perää, mutta se ei ole koko totuus asiasta. Hallinnollinen muutos näkyy aina pikku hyppäyksenä tehtävien määrissä. Pitää muistaa, että hätäkeskuspäivystäjät tekevät töitä kovan paineen alla.

Onko näköpiirissä, että tehtävien määrä kääntyy jossain vaiheessa laskuun?

– Itse en näe sitä laskua. Näen, että ensihoito on se, joka joutuu ottamaan aika paljon iskuja vastaan tulevaisuudessakin. Toive, että tehtävämäärät vähenisivät taitaa jäädä haaveeksi ja unelmaksi.

Vuonna 2015 Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö hälytettiin keikalle 54 596 kertaa.
Vuonna 2015 Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö hälytettiin keikalle 54 596 kertaa.Yle