Kovatehoinen liikunta kuormittaa tottumatonta sydäntä

Turkulaistutkimus osoitti, että vasta-alkajien kannattaa olla varovaisia yltiökovien treenien suhteen. Sydän saattaa altistua liialliseen stressiin.

sydän
Nainen kuntosalin juoksumatolla.
Yle

Kovatehoinen liikunta saattaa koetella liikaa vasta-alkajan sydäntä. Epäily heräsi Turun yliopiston dosentti Kari Kalliokosken vetämän ryhmän tutkimuksissa, jotka käsittelivät supertehokkaan intervalliharjoittelun eli HIITin vaikutuksia sydänterveyteen.

Kalliokosken mukaan havainnot vaativat vielä lisätutkimuksia, mutta hän kehottaa aiemmin liikkumattomia varovaisuuteen yltiökovien treenien suhteen.

Kari Kalliokoski on tutkinut kovatehoisen intervalliharjoittelun terveysvaikutuksia. HIITin vahvuudeksi on nähty mahdollisuus saavuttaa tuloksia aikaa säästävillä lyhyillä treeneillä. Harjoitus kestää tyypillisesti verryttelyineen vain 10-30 minuuttia.

Kalliokosken tutkimuksiin osallistui lounaissuomalaisia miehiä, jotka noudattivat joko kohtuukuormittavaa aerobista liikuntaa tai HIIT-ohjelmaa kahden viikon ajan. Jo tuona aikana tutkijat havaitsivat, että henkilöiden kunto parani, maksimaalinen hapenottokyky nousi ja aineenvaihdunta parani koko kehon tasolla.

Sydäntulokset tuottivat kuitenkin päinvastaisia löydöksiä. Sydänlihaksen insuliiniherkkyys laski eritysesti HIITin jälkeen. Myös sydänlihaksen verisuonten toiminta huononi.

Yhtenä selittävänä tekijänä saattaa olla äkillisen kovan harjoittelun aiheuttama liiallinen stressi. Olettamusta on tarkoitus testata jatkotutkimuksissa.

Tutkimustulokset on julkaistu J_ournal of Physiology sekä American Journal of Physiology: Heart and Circulatory Physiology _-lehdissä.