Riittääkö sarjakuvasankarin tai pillereiden voima pelastamaan kirjastoautot?

Kirjastoautojen väheneminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Koko valtakunnassa niiden määrä on kymmenessä vuodessä kutistunut kolmanneksen. Tulevaisuus yritetään turvata oheispalveluilla tai ajoalueita laajentamalla.

kulttuuri
Kuva Jasso Toenperästä
Mari Lukkari / Yle

Kirjastoautojen säilyttämiseksi on etsitty jo ratkaisua oheispalveluista ja palveluiden yhdistämisestä. Heinävedellä kirjastoauto on toiminut vuodesta 1997 myös apteekkina. Kirjastoautosta on voinut ostaa reseptittömiä lääkkeitä.

– Ei se apteekkitoimintakaan riitä kirjastoautoa pelastamaan, sillä asiakaskunta on vähentynyt niin paljon. Heinäveden kokoisessa 3500 asukkaan kunnassa lainausmäärä jää liian pieneksi. Meidän kirjastoauto täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Kirjastoautotoiminta päättyy kunnassamme tämän auton myötä, kirjastonjohtaja Mauri Venäläinen toteaa.

Tämä on tarina myös monien muiden kuntien kohdalla. Kirjastoautojen käyttöiän tullessa vastaan, kunnat päättävät luopua kirjastoautotoiminnasta. Uutta autoa ei enää lainausmäärien ja kunnan varallisuuden huvetessa hankita.

Mikkelissä sote-puoli ei innostunut terveyspalveluita tarjoavasta kirjastoautosta

Mikkelissä kävi juuri näin. Ensin kirjastoauton palvelualuetta laajennettiin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Mikkelin kirjastoauton pysäkkejä oli myyty ostopalveluina myös Hirvensalmelle, Ristiinaan ja Puumalaan. Kun kirjastoauton käyttöikä tuli vuonna 2015 vastaan, uutta autoa ei enää hankittu ja kirjastoautotoiminta päättyi kokonaan.

Ennen lakkauttamispäätöstä Mikkelissä oli suunnitelmia uuden auton hankkimisesta.

– Uudesta autosta suunniteltiin monipalveluhenkistä. Liikkuvassa palvelupisteessä olisi ollut esimerkiksi terveydenhoitaja mukana joillakin reiteillä tekemässä diabetesmittauksia ja terveysneuvontaa. Myös nuoriso-ohjaaja olisi tullut mukaan joillekin reiteille korvaamaan puuttuvaa nuorisotalotoimintaa, kertoo Mikkelin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen

– Sote-puoli ei kuitenkaan innostunut. Koska kirjastollakin isot säästöpaineet, olisi näin suureen investointiin ja sen käyttökustannuksiin tarvittu euroja myös muualta.

kirjastoauto sisältä
Mari Lukkari / Yle

Mikkelin kaupunginvaltuusto ei osoittanut kirjastoautolle enää lainkaan määrärahaa vuodelle 2016. Mikkelin kirjastoautotoiminnan lopettamisen myöstä Etelä-Savon kirjastoautojen määrä laski viiteen.

"Ei ole keksitty mitään parempaa keinoa tavoittaa maaseudulla asuvat ihmiset"

– Ei ole keksitty mitään parempaa keinoa tavoittaa maaseudulla asuvat ihmiset. Kirjat tulevat käyttäjän luo. Meidän ei tarvitse odottaa, että käyttäjät tulevat kirjan luo, totesi kirjastoautotoiminnan luoja, amerikkalainen Mary Lemist Titcomb, vuonna 1909.

Tämä pitää kirjastoautonkuljettaja Jorma Sormusen mukaan paikkansa edelleen, siellä missä kirjastoautoja vain enää on. Sormunen on ajanut kirjastoautoa Etelä-Savossa jo 20 vuotta. Kävijöitä riittää. Silti kirjastoautoja on maakunnassa lakkautettu keskimääräistä enemmän. Viimeisen kymmenen vuoden aikana niiden määrä on kutistunut alle puoleen.

kirjastoautojen määrä
Mari Lukkari / Yle

Koko maassa kehityssuunta on ollut sama. Tahti vain hieman hitaampi: tällä vuosituhannella kirjastoautojen määrä on pudonnut kolmanneksella. Suomen huippuvuosista ollaan tultu ryminällä alas. Kirjastoautojen määrä saavutti huippunsa vuonna 1991. Slloin autoja oli 234. Laman myötä lukumäärä kääntyi hitaaseen laskuun, joka jatkuu yhä.

Koko maan kirjastoautojen määrä

Kirjastoautojen valoisa tulevaisuus?

Moni entinen kirjastoauto on saanut uuden elämän esimerkiksi asuntoautoksi tuunattuna. Myös Mikkelin alueen entinen kirjastoauto myytiin eniten tarjonneelle yksityiselle asiakkaalle.

Yksi edelleen kirjastoautokäytössä olevista autoista kulkee sekin yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Juvan, Joroisten ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto on nimeltään Jasso Toenperä.

– Lainamäärätkin ovat maaseutukuntien kirjastoautojen parhaat, 60 000 - 70 000 vuodessa, kehuu Toenperän kirjastotoimenjohtaja Jaana Sopanen.

Jasso Toenperä on käyttäjien kirjastoautolleen valitsema lempinimi. Auton kyljessä komeilee juvalaisen sarjakuvapiirtäjä Jii Roikosen piirtämä Jasso Kissa.

Kirjastoauto rantasalmella
Kirjastoauton kuljettaja Jorma Sormunen pysähtyy jutteleman Markku Karvosen kanssa Rantasalmella. Mari Lukkari / Yle

Jasso Toenperä kiertää Toenperän kirjaston eli kolmen kunnan alueella ympäri vuoden. Pääasiassa pysäkit ovat kotipysäkkejä maaseudulla, mutta jokaisessa kunnassa auto kiertää myös kouluilla, vanhainkodeilla, päiväkodeissa. Lisäksi on laitospysäkkejä.

– Kaiken ikäiset ihmiset ovat löytäneet tänne. Monesti ollaan jo pihalla odottamassa ja kouluilla opettajat ovat helpottuneita, että kirjastoauto käy, kun koulun omat määrärahat eivät kirjastoimintaan riitä, kertoo kirjastoautoa 20 vuotta kuljettanut Jorma Sormunen.

Niin, hän oli kirjastoauton kuljettaja jo ennen Jasso Toenperää. Moni kävijä on ehtinyt tulla tutuksi.

"Toivottavasti tämä kestää"

Yksi näistä tutuista tulee vastaan tienristeyksessä. Siinä on Markku Karvonen, joka pysähtyy moottoripyörällään tien laitaan.

– Olen juuri teille tulossa, onko lainattavaa, Sormunen huikkaa veivattuaan ikkunan auki.

Kirjastoauto ja moottoripyöröä jatkavat peräkanaa maatilan pihaan.

– Kyllä minä käyn täällä joka kerta kun kirjastoauto kahden viikon välein pihalle kurvaa. Onhan tämä ihan luksusta tällainen. Kun vain säilyisi, innokkaaksi lukumieheksi tunnustautuva Markku Karvonen toteaa. Käteen on tarttunut moottoripyöräkirjoja ja Aku Ankkoja.

Seuraavaksi kirjastoauto kurvaa toisen yksityiskodin pihaan. Hetken kuluttua ovesta astelee 75-vuotias Eero Lappalainen.

– Päivää, Lappalainen kajauttaa avoimesta ovesta.

Sormunen kyselee miehen vointia. Lappalainen kertoo voivansa jo paremmin. Aiemmin kesällä hän oli sairaana. Silloin Sormunen kävi kuljettamassa kirjoja sisälle asti.

– Historiakirjoja, toisen maailmansodan ja Suomen ja paikallishistoriaa, Sormunen kertaa. Hän tietää monien kävijöiden kirjamaut ja suosittelee mielellään uusia kirjoja.

Kirjastoauton kuljettaja ja asiakas
Mari Lukkari / Yle

– Se on mukavaa, kun tämä kirjastoauto tulee pihalle. Muuten täältä palvelut on lähteneet pois. Toivottavasti tämä saisi jatkaa.

"Mitä tulee tapahtumaan, se on kyllä pikkuisen hämärää"

Kirjastoautojen tulevaisuudesta on kannettu huolta myös valtiotasolla. Aluehallintoviraston katsaus kirjastotoimeen kiinnitti huomiota siihen, mitä vauhtia alueilla lakkautettiin kirjastoja ja kirjastoautoja.

Vaikka Heinäveden apteekki-kirjastoauto lakkaa toimimasta auton käyttöiän tullessa päähän, on toimialat ylittävä yhteistyö tulevaisuudessa mahdollista. Samoin alueiden ja jopa maiden välinen yhteistyö.

– Pohjoisessa saattaa jo nyt olla jopa kolmen maankin yhteisiä kirjastoautoja, Jaana Sopanen kertoo. Pohjoisessa toimii Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen kirjastoauto.

Jasso Toenperällä ei ole käyttäjämäärien puolesta hätää.

Töitä kyllä riittää, kun vaan kunnan päättäjillä on tahtoa pitää auto tien päällä.

Jorma Sormunen, kirjastoauton kuljettaja

– Uskon, että tämä toiminta jatkuu, kun on käyttö niin suurta. Toiminta voi jopa laajentua. Meiltä on jo nyt vuoden vaihteessa kysytty, jos on muualla on toimintaa lakkautettu, että voimmeko me laajentaa, Sormunen kertoo.

Hän oli torjunut laajentumisen, sillä pysäkkimäärä on jo niin korkea, etteivät nykyiset resurssit riitä enempään.

– Auton kannalta tulevaisuus näyttää siis valoisalta. Töitä kyllä riittää, kun vaan kunnan päättäjillä on tahtoa pitää auto tien päällä.

Kirjastoautojen keskimääräinen käyttöikä on 15 vuotta. Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen kirjastoauto Jasso Toenperä lähti reitille maaliskuussa 2007.

– 5–10 vuoden sisällä pitää tehdä päätös uuden auton hankinnasta. Tässä vaiheessa on vaikea antaa ennusteita. Meillä syntynyt Kangasniemeä ja Sulkavaa lukuun ottamatta Etelä-Savon kuntien Lumme-kirjastojen yhteistyö. Se, mitä palvelutuotannossa tulee tapahtumaan, on kyllä pikkuisen hämärää.