Kymmenettuhannet naiset halusivat synnyttää SS-miesten lapsia – rekisterissä oli myös suomalaisia

Sanomalehti Dagens Nyheterin mukaan joukossa oli kymmeniä tanskalaisia, norjalaisia, ruotsalaisia ja myös suomalaisia naisia. Suomalaistutkijoille tieto on uusi, mutta ei yllättävä.

Ulkomaat
Saksalaisia sotilaita ja siviilinaisia.
AOP

He halusivat mennä naimisiin SS-miesten kanssa ja synnyttää lapsia natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin valtakuntaan. Sanomalehti Dagens Nyheterin (siirryt toiseen palveluun) toimittaja on tutkinut arkistoa, joka sisältää rekisterin yli 200 000 halukkaasta SS-morsiamesta.

Suurin osa rekisterin naisista oli saksalaisia, mutta Dagens Nyheterin mukaan joukossa oli ainakin 65 tanskalaista, 86 norjalaista, 31 ruotsalaista ja 14 suomalaista SS-morsiankokelasta.

Naisten tiedot keräsi alun perin Rasse- und Siedlungshauptamt (RUSHA), rotu- ja asuttamistoimisto, joka sijaitsi Berliiinissä. Se oli natsi-Saksan rotuviranomainen, joka kuului SS:n päällikön Heinrich Himmlerin alaisuuteen.

Ulkonäkö, terveys ja perimä syynissä

Himmler piti jokaista SS-avioliittoa valtion asiana, olivathan SS-sotilaat natsi-Saksan eliittijoukkoa. He osallistuivat miljoonien juutalaisten kansanmurhaan.

– Haluan, että kaikki SS-virassa perustavat rotupuhtaita ja terveitä saksalaisia perheitä. Siksi tulevien aviovaimojen on täytettävä korkeat ulkonäköä, terveyttä ja perimää koskevat vaatimukset, kirjoitti Himmler eräässä määräyksessään.

Yksikään SS-mies ei saanut panna lasta alulle ennen SS-lääkärien tekemiä tutkimuksia. Sama koski heidän vaimoehdokkaitaan. Vaimojen odotettiin synnyttävän Hitlerin valtakuntaan jopa kymmenen lasta.

Kaikkia ei kelpuutettu

Lääkärintutkimukset tehtiin pääasiassa Saksassa, ja naisten taustat tarkastettiin kirkonkirjoista. Dagens Nyheterin toimittajan mukaan rotutoimisto RUSHA saattoi tarkastaa naisten taustoja jopa 1600-luvulle saakka. Tarkoituksena oli varmistaa, että heidän suvuissaan ei ollut juutalaisverta.

Ruotsin kirkko jakoi Dagens Nyheterin mukaan naisten kirkonkirjojen tietoja auliisti. Todistuksiin kirjattiin tieto: "Arjalaista alkuperää". Naisten piti lisäksi olla valmiita luopumaan kansallisuudestaan, kirjoittaa elämänkertansa RUSHA:lle ja listata läheisiään suosittelijoiksi.

Heidän tuli olla lapsirakkaita, säästeliäitä ja hyviä kansallissosialisteja. Kaikkia ei tietenkään kelpuutettu SS-morsiamiksi. Esimerkiksi saksan taidon puute kävi hylkäämisperusteesta.

Suomalaistutkijat: Ei yllättävää

Historian dosentti Marianne Junila Oulun yliopistosta on kirjoittanut saksalaisten sotilaiden lapsista Suomessa. Hänelle tieto SS-sotilaiden morsiamiksi pyrkineistä suomalaisnaisista on uusi, mutta hän ei pidä sitä yllättävänä.

– Koska suomalaiset eivät olleet rotuna jaloja skandinaaveja, meiltä ei niin vain hankkiuduttu SS-morsiameksi, Junilla huomauttaa sähköpostissa.

Junila pitää pohjoismaisten naisten määrää pienenä. Hän arvioi, että suomalaisnaiset ovat saattaneet olla suomenruotsalaisia, joiden saksalainen viranomainen on voinut tulkita olleen rodullisesti lähempänä vaadittua arjalaisuutta.

Myöskään historiantutkija, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ei ole kuullut Dagens Nyheterin kuvailemasta SS-morsianten arkistosta.

– Tiedän Himmlerin pohtineen tällaista, mutta hän pohti kaikenlaista, enkä tiennyt asian edenneen rekisteröimisiin saakka, sanoo Jokisipilä.

Ruotsissa ei ole ruodittu omaa natsihistoriaa

Dosentti Marianne Junila huomauttaa, että Ruotsissa ei ole juurikaan perattu maan omaa natsihistoriaa. Dagens Nyheterin artikkelin mukaan ainakin 22 SS-morsianta palasi Ruotsiin sodan jälkeen, ja osa heistä toi SS-miehensä mukanaan.

He vähättelivät natsisympatioitaan tai vaikenivat niistä kokonaan. Yhden mies oli esimerkiksi toiminut SS-lääkärinä. Hän oli osallistunut psykiatristen potilaiden pakkosterilointeihin.

Ruotsissa hän sai lääkärinviran mielisairaalasta ja Ruotsin kansalaisuuden.

Toimittajan tutkima arkisto on nimeltään National archives, ja se sijaitsee Marylandissa. Tietoja säilytettiin alun perin US Document Center -arkistossa Berliinissä. Vuonna 1994 amerikkalaiset luovuttivat arkiston tiedot Saksan kansallisarkistoon. Ennen luovutusta ne kuitenkin kuvattiin mikrofilmeille, ja filmit lähetettiin Yhdysvaltoihin.