Uneton vanhempi voi tietämättään opettaa lapselle huonot unitavat – "Vähintään kolmen sukupolven ketju"

Taipumusta unettomuuteen selittävät vain osin geneettiset tekijät. Myös ympäristöllä on suuri merkitys. Lapsiperheissä vanhemman käytös nukutustilanteissa vaikuttaa siihen, millaisen nukahtamisen mallin lapsi oppii. Lapsuudessa koetut traumat tai pelot voivat pitää vielä aikuisenakin hereillä.

Kotimaa
Vauva nukkuu.
Tuula Nyberg / Yle

Vähäinen uni heijastuu jokaiselle elämän osa-alueelle, eikä sitä siksi pysty ohittamaan olankohautuksella. Unettomalle erityisesti illat voivat olla ahdistavia, kun edessä ovat jälleen vaikeat tunnit.

Lapsiperheissä nukahtamiseen ja uneen valmistaudutaan jo tunteja ennen. Säännölliset elämäntavat ja tahdin hidastaminen iltaa kohden ovat monissa lapsiperheissä toistettuja rutiineja. Silti eteen voi tulla tilanne, jossa lapsi valvoo unettoman aikuisen kanssa.

Toimintaterapeutti ja psykoterapeutti Riitta Onkalo-Okkonen on työssään Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikalla tavannut l

Hyvän nukkujan malli opitaan seuraamalla kuinka uneen vaipuminen tapahtuu, miten unta ylläpidetään ja kuinka vuorokauden vaihtelut ymmärretään.

Riitta Onkalo-Okkonen

ukuisia perheitä, joissa nukutaan huonosti. Aina syy ei ole lapsessa, vaan joskus syynä saattaa olla vanhemman oma käytös nukutustilanteissa.

– Vauva oppii vuorokausirytmin ensisijaisesti aikuisen kautta. Hyvän nukkujan malli opitaan seuraamalla kuinka uneen vaipuminen tapahtuu, miten unta ylläpidetään ja kuinka vuorokauden vaihtelut ymmärretään, sanoo Onkalo-Okkonen.

Jos perheen toinen tai molemmat vanhemmat kärsivät unettomuudesta, voidaan siihen kiinnittää huomiotakin tavallista enemmän. Nukkumaanmenosta tulee tilanne, jossa on jännitystä ja latautuneisuutta.

Kun nukkuvan vauvan uni kevenee, hän tarkastaa että kaikki on turvallista. Kuullessaan vanhemman tasaisen unihengityksen, vauvakin vaipuu jälleen syvempään unen vaiheeseen.

Lapsuuden traumat voivat pitää aikuisenakin hereillä

Taipumus unettomuuteen ja uniongelmiin kulkee sukupolvelta toiselle kahdella tavalla. Osittain se periytyy geenien välityksellä, mutta ympäristöllä on liialliseen valvomiseen vieläkin suurempi vaikutus.

Kun unen puutteesta on tullut iso ongelma elämässä, illat saattavat ahdistaa valmiiksi ja se voi näkyä myös ulospäin.

– Jos perheen toinen tai molemmat vanhemmat kärsivät unettomuudesta, saatetaan perheessä kiinnittää huomiota uneen tavallista enemmän, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tiina Paunio.

Lapsuudessa koetut traumat tai pelot voivat pitää vielä aikuisenakin hereillä. Jos lapsena on todistanut esimerkiksi vanhempien kovaäänistä riitelyä, voi ahdistava tunne seurata vuosienkin päähän, vaikka tilanne olisi jo takanapäin.

Omien vanhempien riitelyn kuunteleminen lapsena voi aktivoitua aikuisena ja vaivata iltaisin. Muiston tuomaa tunnetilaa saattaa tahtomattaan siirtää myös omiin lapsiinsa.

Riitta Onkalo-Okkonen

– Puhutaan vähintään kolmen sukupolven ketjusta. Omien vanhempien riitelyn kuunteleminen lapsena voi aktivoitua aikuisena ja vaivata iltaisin. Muiston tuomaa tunnetilaa saattaa tahtomattaan siirtää myös omiin lapsiinsa, sanoo Riitta Onkalo-Okkonen.

Vanhemmaksi tulo mullistaa elämän niin, että myös lapsena omien vanhempien kautta koetut asiat pakottautuvat esiin. Häpeä kuitenkin voi sulkea suita, eikä olla valmiita puhumaan. Riitta Onkalo-Okkonen sanoo, että muistot ja kokemukset eivät katoa mihinkään. Ne jäävät mieleen päällekkäin, ja ovat lopulta kuin tapettikerroksia.

– Erityisesti ensimmäisen lapsen aikana nämä tapettikerrokset lähtevät kuoriutumaan. Niihin kannattaa hakea apua, että seuraavan sukupolven elämä olisi helpompaa, sanoo Onkalo-Okkonen.

Professori Tiina Paunio sanoo, että lasten kyky huomioida ympäristöään on merkittävä. Pienikin poikkeama voi vaikuttaa. Kolahdukseen heräävä lapsi tarvitsee uudelleen nukahtaakseen tunteen turvallisesta ympäristöstä.

– Lapset ovat hirvittävän viisaita. He vaistoavat herkästi muutokset,ja lukevat aikuista paremmin kuin aikuinen ehkä ymmärtääkään, hän sanoo.

Nukahtaminen vaatii rentoutumisen

Jotta nukahtaminen onnistuu, täytyy ensin saavuttaa tietty rentoutumisen vaihe. Jos mielessä on paljon asioita, ei unikaan tule. Sen sijaan että asioita pohtisi öisin, pitäisi pureutua siihen kuinka kierteestä pääsisi yli.

– Hyvä pohtimisen paikka aikuiselle on se, miten minä itse voin käydä rauhalllisesti ja turvallisesti nukkumaan. Ja jos en voi, niin mitkä ne esteet ovat, sanoo Riitta Onkalo-Okkonen.

Lapsella voi pienikin asia häiritä unen saantia. Pimeän pelko voi lapselle muodostua todelliseksi peloksi, joka karkottaa unen. Huoneessa pitäisikin olla hämärää myös yöllä. Sisarusten kanssa jaettu yhteinen huone voi toimia hyvänä nukuttajana.

– Myös isommat sisarukset toimivat nukkumisen mallina, sanoo Onkalo-Okkonen.