Näin vanhemmat perustelevat lastensa kuritusväkivaltaa – "Joskus on vaan niin väsynyt ja menee hermot"

Kysyimme vanhemmilta omakohtaisia kokemuksia lasten kurittamisesta. Osa vastaajista kertoi hyväksyvänsä tukkapöllyn tai luunapit rangaistuskeinona, jos mikään muu ei auta. Kurittamiseen vaikutti myös vanhempien oma väsymys.

Kotimaa
Henkilö antamassa luunappia lapselle
Yle

Lasten ruumiillinen kurittaminen kiellettiin laissa jo yli 30 vuotta sitten. Satunnaisena keinona sen kuitenkin hyväksyy 23 prosenttia suomalaisista, kuten uusi kyselytutkimus osoittaa.

Kysyimme myös Ylen uutissivujen lukijoilta, ovatko he käyttäneet kuritusväkivaltaa lapsiinsa.

Vastauksia tuli yli 350. Useimmat vastaajista olivat itse kokeneet fyysistä kurittamista lapsuudessaan. Suurin osa vastaajista ei hyväksynyt kuritusväkivallan käyttämistä missään muodossa tai tilanteessa.

– En hyväksy, että väkivallan teosta käytetään termiä "kurittaminen", kun kohteena on lapsi. Se antaa ikään kuin syyn teolle. Samaa termiä tuskin käytettäisiin aikuisten välisen perheväkivallan yhteydessä, nimimerkki En missään perustelee.

Kuritusväkivallan kierre jatkuu

Vaikka useimmat vastaajat tuomitsivat kuritusväkivallan jyrkästi, niin omille lapsille tukkapöllyä tai luunappeja oli siitä huolimatta annettu ainakin joskus.

– Koen itse kurittavani lapsiani fyysisesti maksimissaan kymmenesosan siitä, mitä itse olen saanut tuntea nahoissani. En hyväksy ruumiillista kurittamista missään, mutta joskus on vaan niin väsynyt ja menee hermot. Aina se on kaduttanut välittömästi ja olen aina pyytänyt anteeksi tilanteen rauhoituttua, Äiti81 sanoo.

Omille lapsilleni olen joskus antanut tukkapöllyä ja lyönyt muutaman kerran.

Nimimerkki MinneVaan kertoo itse saaneensa lapsena tukkapöllyä ja lyöntejä remmillä tai henkarilla. Omien lapsien myötä hän on alkanut ymmärtää vanhempiensa kuritusväkivaltaa.

– Omille lapsilleni olen joskus antanut tukkapöllyä ja lyönyt muutaman kerran. Sellaisissa tilanteissa, jos lapsi vaikka lyö paljon nuorempaa sisarustaan.

Kyselyyn vastannut JP kertoo saaneensa lapsena äidiltään läpsyjä pepulle rangaistuna nimittelystä. JP:n mukaan ruumiillinen kuritus on hyväksyttyä silloin, kun lapsi tekee jotain, mikä tähtää oman edun saamiseen sillä tavoin, että toinen joutuu kipeästi kärsimään.

– Liiallisuuksiin ei koskaan saa mennä, eikä lasta jättää ymmälleen. Kurittamisen on oltava hyvin harvinaista ja todella hyvin perusteltua.

Hengenvaarallisesta käytöksestä rangaistaan

Kyselyn mukaan ruumiillista kuritusta käytetään lapsiin vain harvoin. Kurituksen perusteluina mainittiin usein poikkeusellinen tai vaarallinen tilanne, johon kuritusväkivalta oli niin sanottu “viimeinen keino”.

– Jos joku aiheuttaa vaaraa tarkoituksella, olen valmis jyrkkiin toimenpiteisiin edelleen. Miten osoittaa tielle karkailevalle lapselle rajat?Lepertelemälläkö? Lahjomallako? Vaihtoehtona ei ole kuin nousujohteinen rajan näyttö, nimimerkki Paul pohtii.

henkilö tukistaa lasta
Yle

Hieman samoilla linjoilla on nimimerkki Hyvin kasvatettu. Hänen mielestään tukkapöllyä voi antaa, jos lapsi tekee tuhmia ja selvästi kiellettyjä asioita, eikä usko sanomista.

– Luunappi olkapäähän on omakohtaisesti todettu rauhoittavaksi teoksi. Pepulle läpsiminen vaatii jo vakavampia tekoja, mutta sekin on tietyssä tilanteessa hyväksyttävää. Itselläni ei lapsia ole, mutta sukulaispenskat ansaitsisivat joskus kasvatuksen kovempaa puolta

Nimimerkki Serkun mielestä lievää tukkapöllyä voi antaa lapsille vain äärimäisissä tapauksissa, mutta silloinkin asia pitää perustella.

– Tukkapöllyn jälkeen pitää keskustella lapsen kanssa vanhempien kasvatuksen tarkoitusperistä. Lapselle on tehtävä selväksi anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen.

“Väkivalta on aina aikuisen ongelmavyyhti”

Kyselyn vastauksissa vanhemmat myös myönsivät, että väsyneenä lapseen käsiksi käyminen on joskus ollut lähellä.

Jokaisen tulisi hakea apua, jos ei näe muuta vaihtoehtoa kuin väkivallan.

– Onneksi olen saanut hillittyä itseni. Olen hakenut vaikeisiin tunteisiin apua ja saanut sitä, eikä enää samalla lailla pala päreet lasten kanssa. Väkivalta on aina aikuisen ongelmavyyhti, ja jokaisen tulisi hakea apua, jos ei näe muuta vaihtoehtoa kuin väkivallan, nimimerkki Sininen kertoo.

Suurimmalla osalla vastaajista kuritusväkivalta ei tullut kysymykseenkään.

– Se on sekä lain että moraalin vastaista. Lapsen psyykkinen terveys kärsii kurittamisesta, lapsesta ja lapsen resilienssistä riippuen, jopa hyvin vakavasti. Vähintään se tuottaa turvattomuutta ja oman rakastettavuuden tunteen vähenemistä, nimimerkki Johanna linjaa.