Länsimetrosta riidellään, Rantatunneli valmistuu etuajassa – selvitimme miten Tampereella onnistuttiin

Jättimäisten rakennusurakoiden ympärillä usein kuohuu. Valmista ei synny aikataulussa, euroja hassataan ja julkisuudessa riidellään. Tampereella Rantatunnelin rakennustyöt ovat edenneet jopa harvinaisen sopuisasti. Tekijät vannovat niin sanotun allianssimallin nimiin.

Kotimaa
Yle Uutiset Pirkanmaa: Tampereen Rantatunneli
Yle Uutiset Pirkanmaa: Tampereen Rantatunneli

Ongelmien piilottelua, vastakkainasettelua ja riitelyä. Ongelmien pullahtaessa esiin alkaa ankara maksajan etsintä. Nämä ovat monille tutuiksi tulleita ongelmia perinteisen urakkamallin hankkeissa.

Ei siis ihme, että jättimäisten rakennusprojektien aikataulut ja budjetit paukkuvat yli. Tällaisista ongelmista on uutisoitu muun muassa Helsingistä Espooseen ulottuvan länsimetron rakentamisen yhteydessä.

Länsimetron ongelmien yhteydessä aliurakoitsija totesi, että riitely kuuluu rakennusalaan.

Tampereen Rantatunnelin rakentajat eivät niele väitettä.

– Se ei ole välttämättömyys, asiat voidaan hoitaa muuten. Yhteistyötä pitää ylipäätään aina kehittää, eikä rakennella riitoja, sanoo Rantatunnelin Allianssin projektipäällikkö Esko Mulari.

Riitelijälle käy tässä mallissa huonosti.

Milko Tietäväinen

– Tässä meidän toteutusmuodossamme kaikki hyötyvät, kun asiat ratkaistaan nopeasti, sujuvasti ja fiksusti. Riitelijälle käy tässä mallissa huonosti, täydentää Tampereen Infran toimitusjohtaja Milko Tietäväinen.

Tampereella onkin syytä iloon, silläSuomen pisimmän maantietunnelin arvioidaan valmistuvan kuusi kuukautta etuajassa. Myös rahaa on säästymässä. Alkuperäissuunnitelman mukainen 180,3 miljoonan euron budjetti alittuu todennäköisesti lähes miljoonalla eurolla.

Tampereen Rantatunneli
Antti Eintola / Yle

Miksi Rantatunnelin kanssa onnistuttiin?

Tampereella vannotaan Rantatunnelin onnistumisen myötä niin sanotun allianssimallin nimiin. Malli perustuu tilaajan, suunnittelijan ja rakentajan tiiviiseen yhteistyöhön aina suunnitteluvaiheesta alkaen.

Liikenneviraston projektipäällikkö Mauri Mäkiahon mukaan parhaat voimat on valjastettu ongelmien ratkaisemiseen, ei niiden luomiseen.

Sopimusmalli on sellainen, että kaikki osapuolet pärjäävät urakassa parhaiten silloin, kun koko projekti onnistuu.

Mauri Mäkiaho

– Jos joku ongelma ilmenee, voidaan keskittyä ongelman ratkaisemiseen eikä käytetä aikaa syyllisen etsimiseen, Mäkiaho kertoo.

Toiminta perustuu avoimuuteen ja luottamukseen, sanoo Mulari.

– Projektihallinta on mietitty siten, että yhteys toimijoiden välillä säilyy eikä tietokatkoksia tule. Kaikki toimijat ovat tietoisia, missä mennään kustannuksissa ja aikataulussa.

Etukäteen on sovittu muuan muassa riskeistä ja hyödyistä sekä siitä, miten ne jaetaan tekijöiden kesken. Näin ollen projektia ei tarvitse saattaa loppuun oikeudessa, juristien välityksellä.

– Sopimusmalli on sellainen, että kaikki osapuolet pärjäävät urakassa parhaiten silloin, kun koko projekti onnistuu. Tässä pyritään siihen, että jonkin osasuorituksen sijaan kaikki tähtäävät koko suorituksen onnistumiseen, Mäkiaho kuvailee.

Se on raha joka puhuu

Allianssimallissa raha on valjastettu kovaksi konsultiksi. Kukaan osapuolista ei halua venyttää budjettia toisen kustannuksella, koska joutuisi samalla itse maksumiehen rooliin.

– Jos hankkeen todelliset kustannukset alittavat tavoitekustannuksen, se hyöty jaetaan. Jos kustannukset ylittävät sen sovitun tavoitekustannuksen, niin ylityskin jaetaan, kertoo Tietäväinen.

Tämä on Tietäväisen mukaan keskeinen kustannuksiin liittyvä kannustin, jotta kaikki osapuolet saadaan sitoutumaan budjetin alittamiseen.

Mulari iloitsee siitä, että syntyneet ideat ovat jalostuneet innovaatioiksi ja rahaa säästyy.

– Pääosin säästöt jäävät tilaajalle, mutta palveluntuottajatkin saavat siitä oman osansa. Ja tietysti veronmaksajat viime kädessä.

Savunpoistoharjoitus Tampereen Rantaväylän tunnelissa
Rantatunnelissa tehdään jo viimeistelytöitä. Elokuussa testattiin savunpoistolaitteiden toimivuutta. Antti Eintola / Yle

Uuteen voi oppia

Ihan ruusuilla tanssimista jättimäisen tunnelin kaivaminen Näsijärven rantaan ei ole Mularin mukaan ollut.

– Kyllä se ottaa aikansa, että tällaiseen tekemisen tapaan oppii, kun on perinteisellä tavalla opittu tekemään.

Onko tamperelaisuudella tai hämäläisyydellä sitten jotain tekemistä projektin sujumisen kanssa?

Mulari naurahtaa, ettei hitaampi harkinta ainakaan haittaa tee.

– Kyllähän meillä on kuitenkin porukkaa eri puolilta maata täällä töissä.

Rantatunneli on yksi Liikenneviraston pilottikohteista, joka on toteutettu allianssimallilla. Hyvien kokemusten myötä allianssimalli on otettu käyttöön jo noin 40 urakassa eri puolilla Suomea. Allianssimalli on laajasti käytössä Australiassa.