Puheen asiantuntija: Petteri Orpo on ihmisläheinen insinööripuhuja

Petteri Orpo (kok.) esitteli budjettiehdotuksen päälinjat ensimmäistä kertaa valtiovarainministerinä. Yle Uutiset kysyi kolmelta retoriikan ja sanojenkäytön ammattilaiselta, miltä Orpon tiedotustilaisuudessa käyttämä kieli kuulosti.

Petteri Orpo
Valtiovarainministeri Petteri Orpo

Millainen puhuja Petteri Orpo on?

Kielentutkija Ulla Vanhatalo: Valtiovarainministeri katsoo monimutkaista yhteiskuntasysteemiä kokonaisuutena ja ikään kuin ulkopuolelta. Me kuulijat näemme yhteiskuntasysteemin jokainen omasta näkökulmastamme, systeemin sisäpuolelta. Näemme ehkä samoja ilmiöitä kuin Orpo,mutta hahmotamme ja nimeämme ne toisin.

Sellainen on myös Juha Sipilä. Ihmisläheinen insinööripuhuja on selkeän faktakeskeinen, luettelee detaljeja ja numeroita ja on persoonana läsnä.

Tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo

Tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo*: *Petteri Orpo on puhujana eleetön, faktakeskeinen ja läsnäoleva. Hän edustaa puhujatyyppiä, jota kutsun ihmisläheiseksi insinööripuhujaksi. Sellainen on myös Juha Sipilä. Ihmisläheinen insinööripuhuja on selkeän faktakeskeinen, luettelee detaljeja ja numeroita ja on persoonana läsnä. Puutteita ovat usein heikot retoriset taidot ja kyvyttömyys vedota tunteisiin tai kertoa tarinoita. Ihmisläheisyys näkyy kuitenkin läsnäolossa ja katsekontaktissa sekä minä- ja me-pronominien käytössä.

*Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio: *Budjettipuheenvuoron tarkoituksena oli esitellä asiakokonaisuus, ei niinkään innostaa ja inspiroida kuulijoita. Tavoitteena oli synnyttää luottamusta. Olemuksen ja tyylin on tärkeää olla sopusoinnussa puheen luonteen ja sisällön kanssa. Orpo onnistui hyvin: Puheenvuoro eteni johdonmukaisesti ja hyvin varmasti. Tämä viestitti sitä, että hän hallitsee asiansa.

Millaisia kielikuvia Orpo käyttää?

Poliittisesta jargonista huolimatta Orpo onnistui tavoittamaan tavallisen kuulijan.

Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Kielentutkija Ulla Vanhatalo: Orpo käyttää abstrakteja sanoja: budjetti, hyvinvointiyhteiskunta ja verokiila. Systeemin sisäpuolella ihmiset näkevät samoja ilmiöitä, mutta puhuvat sinusta ja minusta, rahasta ja laskuista. Poliittisesta jargonista huolimatta Orpo onnistui tavoittamaan tavallisen kuulijan. Hän nimesi työnsä "tiukkuuden mutta toivon budjetiksi". Hän kertoi, ettei "ole jänöjä, joita vetää hatusta" ja "vaihtoehto on sellainen, mitä mä en haluu".

*Tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo: *Orpon sanavarasto ei ole kovin rikas. Hän ei osaa luoda omaperäisiä metaforia, vertauksia tai muita retorisia tehokeinoja. Puheen kielikuvat ovat tavanomaisia: "tiukka pelivara", "orastava kasvu" tai "seuraava etappi". Puheenvuoro oli ulkomuistista lueteltu lista. Kohokohta oli budjetin nimi: "tiukkuuden mutta toivon budjetti". Orpo onnistui löytämään luovuutensa ja hyödyntämään sitä sekunneissa.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio:Budjettipuheenvuoron retoriikka oli hillittyä. Voimakkaita tai mielikuvitusta virittäviä kielikuvia ei käytetty. Yksi harvoista oli “valoa näkyy jo”. Merkitys on ilmiselvä: voidaan olettaa, että työllisyystilanne tulee jatkossa paranemaan. Retoriset keinot, joilla alleviivataan sanotun asian tärkeyttä ja helpotetaan puheen rakenteen hahmottamista, sopivat asiapitoiseen esitelmään. Orpo osaa pitää tällaisen puheenvuoron ammattitaitoisesti.

Mikä oli puheen suuri tarina – oliko sitä?

Vesirokkorokotuksista puhuessaan hän voisi olla sukulaisensa syntymäpäivillä.

Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Kielentutkija Ulla Vanhatalo: Orpo hämmästyttää luontevuudellaan. Vesirokkorokotuksista puhuessaan hän voisi olla sukulaisensa syntymäpäivillä. Puheen pääsanoma on yksinkertainen: ihmisillä pitää olla työtä. Valtaosa puheesta kuulostaa kuitenkin siltä, että se on suunnattu virkamiehille ja poliitikoille. Jos tarkoitus on osua myös kansalaisen tajuntaan, puheen sisältöä tulisi tiivistää ja karsia sekä poistaa politiikan ammattislangia.

Tietokirjailija ja kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo*: *Tämän puheenvuoron perustella Orpo ei ole tottunut hyödyntämään tarinoita viestinnässään. Orpo näkee budjetin ja hallitusohjelman enemmän prosessina kuin vaikkapa matkana, tutkimusretkenä tai selviytymistarinana. Puheenvuorossa vilahtaneet kielikuvat eivät tue mitään yhtä tiettyä tarinaa, vaan ne edustavat välillä maanviljelystä, välillä sodankäyntiä ja välillä matkantekoa.

Puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio: Puheen taustalla oleva juoni on seuraava: Suurin talouden ongelma on työttömyys. Tätä perusteltiin luvuilla ja vertailuilla. Lopussa oli rohkaisua ja motivointia: Valoa näkyy jo! Hallituksen aiempiin julkituloihin verrattuna retorisesti myönteinen piirre oli toivon virittäminen. Tätä olisi tosin voinut konkretisoida vielä enemmän: antaa esimerkkejä siitä, miten ja millä sektoreilla työllisyyttä saadaan nousuun.