Liikennevirasto: Pielisjoen turmatolppa puretaan tai merkitään näkyvämmin

Joensuussa Pielisjoen uittorakenteet tullaan käymään läpi elokuun alussa tapahtuneen veneilyonnettomuuden takia. Kaksi henkeä vaatineen onnettomuuden vuoksi Liikennevirasto ja Järvi-Suomen Uittoyhdistys selvittävät, pitäisikö Pielisjoella oleva turha tolppa poistaa. Vesilain uittosääntö ohjaa toimintaa väylillä, mutta vastuu vesillä liikkumisesta on aina myös vesille lähtijällä itsellään.

Kotimaa
Kynttilöitä Pielisjoen varrella.
Anu Rummukainen / Yle

Pielisjoella Joensuussa elokuun alussa kahden miehen vene törmäsi käytöstä poistuneeseen uittotolppaan rautatiesillan alapuolella. Molemmat miehet menehtyivät.

Pielisjoella on tapahtunut aikaisemminkin onnettomuuksia, koska veneilijät ovat törmänneet uittorakenteisiin. Elokuussa vuonna 2006 neljä ihmistä loukkaantui moottoriveneen törmättyä uittotolppaan. Kaksi heistä loukkaantui vakavasti.

Kesällä 2012 viiden hengen seurue törmäsi uittopuomiin Pielisjoella lähellä Joensuun keskustaa. Tiettävästi kukaan ei loukkaantunut vakavasti onnettomuudessa.

Järvisuomen Uittoyhdistyksen mukaan tolppa, johon kahden menehtyneen miehen vene törmäsi, ei ole enää uiton käytössä. Tolpan yhteydestä on aiemmin purettu pois sen huomaamista helpottaneet keruupuomit.

Suomen vesiväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista vastaa Liikennevirasto.

Uittorakenteet käydään läpi

Joensuussa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen Pielisjoen uittorakenteet tullaan käymään läpi. Turmatolpan osalta harkitaan joko rakenteen poistoa tai sen näkyvämpää merkintää.

– Tuon kohtalokkaan uittotolpan osalta meillä on nyt asia työn alla. Selvitämme tilannetta Uittoyhdistyksen kanssa ja tässä edetään nyt nopeasti toimenpiteisiin, Liikenneviraston sisävesiväylistä vastaava Tero Sikiö kertoo

– Meille virastoon on tullut erilaisia näkemyksiä kyseisen tolpan turhuudesta ja tarpeellisuudesta, ja tämä pitää nyt tietysti ensin saada selväksi.

On todella surullista ja traagista, että tällaisia onnettomuuksia tapahtuu.

Tero Sikiö

– Kaikki vesien rakenteet suunnitellaan aina tarpeeseen, ja merkitään myös merikarttoihin. Vesilläliikkujalla on tietysti myös oma vastuu ja velvollisuus selvittää, mitä ajossa käytettävällä reitillä on vastassa. On todella surullista ja traagista, että tällaisia onnettomuuksia tapahtuu, Tero Sikiö toteaa.

Vesiväylillä paljon tarpeettomia uittorakenteita

– Laki menee niin, että aina kun uittoa jossain tehdään, on uittosääntö voimassa. Rakenteita puretaan vasta, kun uittoa ei väylällä enää ole lainkaan. Silloin rakenteita puretaan sitä mukaa, kun ne muuttuvat huonokuntoisiksi, kertoo Sikiö.

Esimerkiksi Kymijoen vesistössä ei ole ollut uittoa enää lainkaan 1990-luvun loppupuolelta lähtien, mutta uittorakenteita on vesistössä edelleen runsaasti.

– Niitä on sitä mukaa väyliltä poistettu, kun ne ovat menneet huonoiksi ja näin vaarantaneet vesillä liikkumista, Tero Sikiö kertoo.

Vesilaki määrittää, että yleiset kulkuväylät ovat joko valtion vesiväyliä, tai yksityisiä vesiväyliä. Väylän ylläpitäjä voi olla valtio, kunta tai vaikkapa yhdistys.