Valtion budjetti: Velka kasvaa – menot pysyvät kurissa

Suomen valtion menot ovat pysyneet kurissa jo monta vuotta. Siitä huolimatta valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi. Velaksi eläminen jatkuu myös ensi vuonna.

Kotimaa
Valtion menot paisuvat. Miljardia euroa nykyrahaksi muutettuna, vuosi 2016 ja 2017 ennuste.
Valtion budjettimenot ovat kasvaneet kituliaasti vuodesta 2014. Kunkin vuoden rahasumma on muutettu kuviossa vastaamaan nykyistä rahanarvoa. Lähde: Veronmaksajain keskusliittoJuha Rissanen, Yle

Valtion kirstunvartijat ovat onnistuneet pitämään menot kurissa. Valtion rahanmeno on ollut lähes samaa luokkaa jo kolmisen vuotta. Valtion käyttämä rahamäärä on kasvanut vain vähän vuodesta 2014.

Sama linja jatkuu myös tänä vuonna. Valtiovarainministeri Petteri Orpon esittelemän budjetin menot nousevat arvilolta 55,2 miljardiin. Tänä vuonna menoja kertyy arviolta hieman alle 55 miljardia euroa.

Valtion rahan menossa alkoi näkyä käänne edellisen hallituksen aikana. Hallitusten tekemät ja eduskunnan hyväksymät etujen ja muiden kulujen karsinnat ovat hillinneet menojen kasvua.

Valtion kulut ovat kuitenkin suuret verrattuna vuosituhannen alkuun. Yllä olevasta kuviosta näkee, että valtion menot ovat kasvaneet koko 2000-luvun näihin vuosiin saakka. Budjettimenot ovat paisuneet noin neljänneksellä tämän vuosituhannen kuluessa.

Hallitus elvytti takavuosina

Valtion kassaan kertynyttä rahaa on kulunut etuihin ja palveluihin etenkin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen. Yllä olevasta kuviosta näkee, kuinka valtion menot lähtivät kovaan kasvuun vuoden 2007 jälkeen. Kasvu jatkui voimakkaana kuutisen vuotta.

Matti Vanhasen (kesk.) johtama hallitus pyrki elvyttämään Suomen taloutta finanssikriisin jälkeen. Uskottiin, että finanssikriisin jälkeinen matalasuhdanne menee ohi ilman suurempia kolhuja, kun valtio laittoi rahaa liikkeelle.

Velan suhde bkt:een kasvaa. Valtionvelka suhteessa bkt:een, vuosi 2016 ja 2017 ennuste.
Valtionvelkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen BKT:een kertyy vuosi vuodelta lisää. Valtio velkaantuu samaan aikaan, kun maan talouskasvu on vaimeaa. Lähde: Valtiokonttori ja VMJuha Rissanen, Yle

Velaksi eläminen jatkuu

Vaikka menot eivät enää kasva, valtion velka lisääntyy silti. Velkataakka kasvaa myös ensi vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan 5,9 miljardilla eurolla.

Ensi vuoden aikana koko valtion velan määrä kasvaa arviolta 110 miljardiin euroon.

Kokonaissummaa tärkeämpänä mittarina pidetään yleisesti velan suhdetta kansan velanhoitokykyyn. Velka suhteutetaan bruttokansantuotteen BKT:n suuruuteen. Eli mitä enemmän kansakunta tienaa, sitä paremmin se voi maksaa velkansa. Myös yllä oleva kuvio kertoo valtion velasta suhteessa BKT:hen.

Velan suhde BKT:n kasvaa koko ajan. Kansan kyky maksaa velan korkoja ja lyhennyksiä siis heikkenee.

Syynä on lähinnä se, että liian harvalla suomalaisella on töitä. Se vähentää valtion verotuloja monella tavalla.

Velkaantumisessa käänne huonompaan tapahtui niin ikään finanssikriisin jälkeen. Suomen valtion velkaantuminen ei ollut mikään ongelma vuoden 2007 paikkeilla. Silloin velan määrä suhteessa kansakunnan talouteen oli pieni.