Suomalainen stressitutkimus: Arki saattaakin sotkea työtä – monilla stressitaso laskee työpaikalla

Stressi on korkeimmillaan aamulla kahdeksan ja yhdeksän välillä sekä iltakahdeksalta. Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston tutkijat yllättyivät, että aamustressi näyttäisi helpottavan, kun ihminen aloittaa työpäivänsä. Se tutkijoita ihmetyttää, mikä miehiä stressaa lauantaisin kello 14 jälkeen.

terveys
Graafi stressin määrästä eri vuorokaudenaikoina
Yle Uutisgrafiikka Lähde: Mika Pantzar / Social rhythms of the heart

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat Mika Pantzar ja Minna Ruckenstein sekä Aalto yliopiston Veera Mustonen halusivat selvittää, mihin aikaan ja missä paikassa ihmisillä on stressiä. Tutkijat analysoivat 35 suomalaisen elämää stressimittarin tarjoamalla tiedolla. Tutkimuksen kiinnostavimmat havainnot esiteltiin Health Sociology Rewiew (siirryt toiseen palveluun) –lehdessä.

Yllätyksiä tuli paljon, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar.

– Yllättävintä oli se, että varsinkin hyvän fyysisen kunnon ihmisillä stressi laskee, kun he menevät töihin. Kun yhteiskunnassa aina puhutaan, että työelämä stressaa ja vie ihmisiä hunningolle, niin näyttäisi siltä, että kotona oleva arki on vähintään yhtä stressaavaa. Voikin kysyä, sotkeeko arki työtä, eikä toisinpäin.

Tutkijat kysyivät Social rhythms of the heart -tutkimuksessa, miten stressaavalta tutkittavista eri tilanteet ja ajankohdat tuntuivat. Näitä tuntemuksia verrattiin stressimittarin antamaan dataan. Moni asia oli ristiriidassa. Keho puhuu eri kieltä kuin suu.

– Esimerkiksi osa kotitöistä ei olekaan sydämen näkökulmasta stressaavaa, vaikka se on sitä puheen tasolla. Yhteiskunnallisesta puheesta on tullut teoria, mikä on stressaavaa ja mikä ei. Se ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Tämä pistää ajattelemaan uudella tavalla, Pantzar sanoo.

Tappelu puolison kanssa stressaa vähemmän kuin riita pomon kanssa

Yksittäisten ihmisten stressikäyriä on tutkittu ennenkin, mutta suomalaistutkijat halusivat summata tutkittavien stressikäyriä yhteen. Sillä tavalla selvisi, milloin suomalaisilla pipo alkaa kiristää ja milloin siitä rasituksesta palautuu.

Tieto oli osittain hämmentävää. Tutkijat ja tutkittavat olivat yllättyneitä sekä siitä, kuinka jokin vain vähän stressaavaksi luultu tilanne olikin todellisuudessa stressaava sekä myös siitä, kuinka monet stressaavina pidetyt tilanteet olivat jopa sydämelle palauttavia.

Vastoin yleisiä käsityksiä alkoholi ei illalla edistänytkään stressistä palautumista, kun taas rikkoutuneen pyörän korjaaminen saattoi niin tehdä.

Jokaisella on erilaisia ja yksilöllisiä tapoja palautua stressistä, mutta stressiä aiheuttavat tilanteet ovat kaikilla melko samoja ja yhteisiä.

– Epävarmuus lisää stressiä. Jos tappelee esimiehen tai vaimon kanssa, niin ero on siinä, että vaimon kanssa riitely on tutumpaa, toteaa tutkimusjohtaja Mika Pantzar.

Miesten viikonloppupiikille ei löytynyt selitystä

Pantzarin tutkimusryhmällä stressiä etsittiin sydäntä monitoroimalla. Stressi sinänsä ei ole ihmiselle vaarallista, mutta terveys alkaa kärsiä, jos stressistä ei pysty riittävästi palautumaan.

Tutkimukseen liittyy myös epävarmuutta, sillä stressimittari ei osannut erottaa liikuntaa muista tilanteista. Ja punttisalilla rehkiessä stressi saattaa tunnetusti nousta.

Miehillä näyttäisi lauantaisin kello 14 jälkeen tapahtuvan tunnin verran jotain todella stressaavaa. Silloin mies saavuttaa koko viikon korkeimman stressitason. Vielä puolenpäivän aikoihin miehiä ei stressaa paljon mikään.

– Se, mitä tapahtuu viikolla iltakahdeksalta ja miehille lauantaina iltapäivällä, on kummallinen juttu. Arki-iltojen stressi voi liittyä liikuntaan. Miesten lauantai-iltapäivän selvä viikonloppupiikki tuli yllätyksenä, mutta sille ei ole hyvää selitystä. Osa selittyy varmaan liikunnalla.

Viikonpäivissä ja viikonlopuissa onkin selkeä ero. Arkisin stressi on korkeimmillaan heti aamukahdeksan jälkeen ja taas illalla ennen kahdeksaa. Viikonloppuisiin aamut ja illat ovat vähemmän stressaavia, mutta sekä lauantaisin että sunnuntaisin iltapäiväkäyrät käyvät yhtä korkealla kuin viikonpäivien stressipiikkien aikoihin.

– Olisin toivonut löytäväni, että television katsominen on stressistä palauttavaa, mutta ei löydetty mitään tämän suuntaista, tutkimusjohtaja Mika Pantzar sanoo.