Pyhän Mikaelin kirkon lattian alla on yli 40 muumiota – säilymisessä sama ilmiö kuin kuivalihan valmistuksessa

Viilenevien säiden aikana Pyhän Mikaelin kirkon alle haudatut ruumiit ovat muumioituneet, vaikka niitä ei ole palsamoitu. Keminmaassa sijaitseva kirkko kerää vuosittain runsaasti matkailijoita.

kirkkokunnat
Pyhän Mikaelin kirkko Keminmaassa.
Pyhän Mikaelin kirkon pihalla on runsaasti vanhoja hautoja.Jenni Mehtonen/Yle

Keminmaan seurakunnasta kerrotaan, että Pyhän Mikaelin kirkon lattian alta on löydetty useita hyvin säilyneitä, muumioituneita ruumiita. Poikkeuksellisen ruumiista tekee se, ettei niitä ole palsamoitu.

1800-luvulla kirkko on toiminut talvihautana eli jäisen maan aikana kuolleet ihmiset on haudattu tällöin kirkon lattian alle. Kirkko on kesälläkin ulkoilmaa kylmempi, joten ruumiit ovat säilyneet hyvin. Ruumis on säilynyt hyväkuntoisena, mikäli ihminen on sattunut kuolemaan ilmojen kylmetessä. Kyseessä on sama ilmiö, jota käytetään kuivalihan valmistuksessa.

Kirkon lattian alla on ainakin 40 hyvin säilynyttä ruumista, joista tunnetuin on kirkkoherra Nikolaus Rungiuksen ruumis. Rungius syntyi Loimaalla noin vuonna 1560 ja kuoli Kemin pitäjässä vuonna 1629.

Oulun yliopiston tutkijat ovat tutkineet Rungiuksen ruumista ja saaneet selville, että Rungius kärsi elinaikanaan muun muassa liikalihavuudesta ja osteoporoosista sekä todennäköisesti kärsi myös keuhkotulehduksesta ja munuaiskivistä.

Ruumispaarit vanhan kirkon eteisessä.
Kirkon eteisessä on myös vanhat ruumispaarit.Jenni Mehtonen

Tarinat elävät

Rungius on säilynyt hyvin, mutta muumion toinen käsi on irronnut. Kädestä liikkuu useita eri tarinoita. Joidenkin kertomusten mukana käsi on katkennut sotilaiden tanssitettua muumioitunutta kirkkoherraa. Tarinasta riippuen sotilaat ovat olleet joko suomalaisia, ruotsalaisia tai venäläisiä. Toisen kertomuksen mukaan käsi on katkennut, kun Rungiusta on siirretty uuteen arkkuun, sillä arkut muumion ympäriltä ovat lahonneet, vaikka itse muumio onkin säilynyt.

Rungius on haudattu aivan kirkon alttarin viereen. Lattian alle pääsivät aikansa yhteisössä arvostetut ihmiset, kuten papisto, opettajat, nimismiehet, isot talolliset sekä merkkihenkilöt. Ihmisen arvostuksesta kertoi myös se, kuinka lähelle alttaria hänet haudattiin.

Myös kirkon pihamaalta löytyy runsaasti eri aikakaudelta peräisin olevia hautoja. Muun muassa rikolliset kuitenkin haudattiin kirkon aidan toiselle puolelle kirkkomaan sijaan.

Ruumiiden lisäksi haudoista on löytynyt muistolaattoja sekä risti.

Kirkon lattian alta löydettyjä muistolaattoja.
Kirkon lattian alta on löydetty muistolaattoja.Jenni Mehtonen/Yle

Hajonneista ruumiista jäljelle jääneitä luita on koottu pihalla sijaitsevaan luukoppiin. Kopin raosta katsoessa voi nähdä maasta pilkottavan pääkallon.

Luukoppi Keminmaan vanhan kirkon pihalla.
Kirkon pihalla sijaitsevaan luukoppiin on kerätty vainajien luita.Jenni Mehtonen/Yle

Hautaaminen kirkon lattian alle lopetettiin 1800-luvun lopulla hajuhaittojen ja hygieniasyiden vuoksi.

Suomen vanhimpia kirkkoja

Keminmaassa Kemijoen törmällä sijaitseva Pyhän Mikaelin kirkko lukeutuu Suomen vanhimpiin kirkkoihin. Vuonna 1553 valmistunut kirkko oli alkuun katolinen kirkko, josta muistuttavat vielä kirkon katossa ja seinillä näkyvät maalaukset sekä seiniä koristavat pyhimyspatsaat. Kirkon muututtua luterilaiseksi kirkossa olleita koristeita poistettiin ja seinämaalauksia peitettiin.

Suuren puuoven takaa kirkon eteisestä löytyvät muinoin käytössä olleet ruumispaarit sekä jalkapuu, joka kertoo menneestä seurakuntahistoriasta. Pahoin rapistumaan päässyt kirkko kunnostettiin vuonna 1957. Ajalta ovat peräisin muun muassa kirkon penkit sekä saarnastuoli.

Kirkossa vierailee kesäisin tuhansittain sekä kotimaisia että ulkomaisia turisteja.