Uuden opetussuunnitelman toteutumista syynätään suurennuslasilla

Uusi peruskoulun opetussuunnitelma on tarkan arvioinnin kohteena. Opetusalan arviointiasiantuntijoiden mukaan yleinen keskustelu tänä syksynä käyttöön otetun OPS:n muutoksista on ollut turhan kärjistettyä.

Kotimaa
Koulun käytävä ja kello seinällä.
Minna Heikura / Yle

Uusi elokuun alussa käyttöön otettu peruskoulun opetussuunnitelma on puhuttanut paljon. Asiantuntijat ovat olleet huolissaan uuden opetussuunnitelman painotuksien lisäävän koulujen eriarvoisuutta.

– Huoli ei ole turha, sillä aina täytyy miettiä perusopetuksen tasa-arvoa ja oppilaiden yhdenvertaisuutta. Mutta opetussuunnitelma pyrkii nimenomaan siihen, että opetus ja koulupedagogiikka olisi tasa-arvoista ja yhdenvertaista eri kouluissa, Opetushallituksen opetusneuvos Erja Vitikka toteaa.

Uusi opetussuunnitelma on tarkan arvioinnin ja seurannan alla monen eri tahon toimesta. Opetushallituksen lisäksi arviointia toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus nelivuotisessa syksyllä alkavassa hankkeessaan.

– Yksi keskeinen tavoite on selvittää, miten peruskoulun yleinen tavoite tasa-arvoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta toteutuu suomalaisessa peruskoulussa. Tasa-arvo on suomalaisen peruskoulun kivijalka, arviointiasiantuntija Jaana Saarinen kertoo.

Myös yliopistoilla on erilaisia kouluihin liittyviä tutkimusprojekteja.

Julkinen keskustelu opetuksen muutoksista ollut mustavalkoista

Opetussuunnitelman arvioinnin asiantuntijat toppuuttelevat julkisuudessa käydyn keskustelun otetta.

– Edelleenkin opetussuunnitelmassa ovat samat oppiaineet, niiden osalta ei muutoksia ole tehty muutoin kuin tavoitteisiin ja sisältöihin, Eira Vitikka sanoo.

Erja Vitikan mukaan keskustelu uudesta opetussuunnitelmasta on ollut paikoin turhan kärjistävää.

– Esimerkiksi kansallisella tasolla numeroarvioinnista ei olla luopumassa, se ei pidä paikkaansa. Asia on noussut esiin hieman harhaanjohtavalla tavalla uutisoinnissa, Vitikka kommentoi.

Samoilla linjoilla on myös Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.

– Julkiseen keskusteluun on noussut, että ihan kaikki muuttuu koulussa. Muuttuuko loppujen lopuksi ja kuinka paljon? Nämä ovat tietenkin asioita, joita pyrimme selvittämään.

"On haasteellista, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan paikallisesti"

Uusi opetussuunnitelma antaa kouluille uudenlaista liikkumavaraa ja mahdollisuuden painottaa esimerkiksi tekniikan käyttöä opetuksessa. Opetuksen suunnittelu ei ole kuitenkaan täysin villi länsi.

– Siitä on huolehdittu tarkkaan, ettei perustiedoissa ole rajattomia mahdollisuuksia poikkeuksiin. En olisi asiasta kauhean huolissani, Opetushallituksen opetusneuvos Erja Vitikka sanoo.

Uuden opetussuunnitelman mukaan koulut saavat esimerkiksi päättää vieraan kielen opettamisen aloitusajankohdan. Tällöin toisessa koulussa esimerkiksi englanti saatetaan aloittaa jo ensimmäisellä luokalla ja toisessa opinahjossa vasta myöhemmin. Vitikka ei näe asiassa suurta ongelmaa.

– Koulua vaihtava oppilas saatetaan samalle tasolle erilaisin pedagogisin keinoin. Alaluokilla kieliä opiskellaan kevyin menetelmin alkeita läpi käyden.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Jaana Saarisen mukaan koulujen mahdollisuus valita painotuksiaan tuo mukanaan riskejä, kun jokainen koulu soveltaa 500 sivuista OPS:ia omaan käyttöönsä.

– On hirveän haasteellista, miten osaamisen tavoitteet määritellään ja toteutetaan paikallisissa opetussuunnitelmissa. Mutta jos ajattelee koko yhdeksän vuotista peruskoulua, niin en usko, että mitään katastrofaalista painotuseroa on näkyvissä, Saarinen sanoo.

Koulujen välisten erojen ei pitäisi siten olla verrattoman suuria. Vaikka koululainen joutuisi muuttamaan koulua, hänen tietojensa ja taitojensa tulisi olla samalla tasolla kuin muiden ikätovereiden.