Euroopan unioni kulkee kriisistä toiseen – suomalaiset asiantuntijat etsivät ratkaisuja

Hajoaako Euroopan unioni? Onko eurolla tulevaisuutta? Palaavatko rajat Eurooppaan? Asiantuntijat vastaavat.

politiikka
Pekka Haavisto Järistyksiä EUssa -kirjan julkistamitilaisuudessa 11. elokuuta 2016.
Pekka Haavisto Järistyksiä EUssa -kirjan julkistamitilaisuudessa 11. elokuuta 2016. Jani Saikko / Yle

Eurokriisi, Britannian EU-ero, pakolaiset. Euroopan unioni on rämpinyt viime vuosina kriisistä toiseen. Jopa unionin tulevaisuus on kyseenalaistettu.

15 suomalaista EU-tuntijaa pohti kriisien vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja juuri julkaistussa teoksessa Järistyksiä Euroopan unionissa. Yle haastatteli tekijöitä.

Jyrki Karvinen
Jyrki KarvinenJani Saikko / Yle

Jyrki Karvinen, Järistyksiä Euroopan unionissa -teoksen toimittaja

Uhkaavatko kriisit Euroopan unionin olemassaoloa?

Se on ainakin varmaa, että EU muuttuu. On hyvin mahdollista, että Britannian erottua unionissa ei enää koskaan ole 28:aa jäsenmaata. Nyt alkaa aika Brexitin jälkeen, ja jäsenmaiden on reagoitava siihen.

Euroopan unioni on eriytymisen edessä. Voi olla, että esimerkiksi osa euroon kuuluvista maista syventää yhteistyötä, mutta enemmistö jäsenmaista jää tiivistymisen ulkopuolelle.

Miltä EU voisi näyttää, jos se selviää nykyisistä kriiseistä?

EU:n on kehitettävä jotain uutta, nykyisellään se uppoaa varmasti.

Kansalaisten mukaan ottaminen on epäonnistunut pahasti. EU perustuu jäsenvaltioiden väliseen luottamukseen, mutta kansalaiset ovat siitä ulkona. Tämä on pakko ratkaista.

Jos pienempi osa jäsenmaista syventää yhteistyötä, EU:n elimistä voi samalla tehdä demokraattisempia.

Myös Suomen EU-politiikkaa pitää päivittää Brexitin jälkeiseen aikaan.

Juhana Aunesluoma
Juhana AunesluomaJani Saikko / Yle

Juhana Aunesluoma, Eurooppa-tutkimusverkoston tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa

Aletaanko Euroopan unionia purkaa Brexitin myötä?

Nyt on purkajien aika. Britannian kansanäänestyksen tulos oli voitto niille, jotka kannattavat toisen maailmansodan jälkeen rakennettujen rakenteiden purkamista.

Euroopassa suuria muutoksia kannattavat radikaalit populistit niin oikeistossa kuin vasemmistossakin. Yhdysvalloissa samaa reseptiä ovat ryhtyneet käyttämään presidenttiehdokkaat Donald Trump ja Bernie Sanders.

Purkajilta on kuultu vähemmän ehdotuksia siitä, mitä purettujen rakenteiden tilalle olisi tulossa.

Mitä Euroopan unioni voi tehdä?

Lyhyellä aikavälillä Brexit on nostanut kaikkien päätösten panoksia. Jos nyt tehdään päätöksiä, joita äänestäjät pitävät huonoina, riskit kasvavat.

Euroopan unionia rakennettiin toisenlaisessa maailmassa. Vuorovaikutus tiivistyy kuitenkin jatkuvasti, ja kaikki pakolaisista huippuasiantuntijoihin liikkuvat enemmän.

Pitkällä aikavälillä EU joutuukin miettimään, miten se voi tehdä päätöksiä nopeammin ja joustavammin. Samalla sen täytyy pitää kaikki jäsenmaat mukana päätöksenteossa ja huolehtia demokratiasta.

Se on paljon suurempi kysymys kuin Brexit.

Ulla Immonen
Ulla ImmonenJani Saikko / Yle

Ulla Immonen, tutkija

Onko eurokriisi jo ratkaistu?

Pahin kriisi näyttää olevan takana. Jos euro olisi hajoamassa, se olisi jo tapahtunut. Kreikka olisi voinut erota eurosta viime tai toissa vuonna.

Nyt puuttuu iso keskustelu siitä, kuinka pitkälle talouspoliittista unionia halutaan viedä ja kuinka pitkälle nykyisten perussopimusten pohjalta tehtävät uudistukset riittävät. Mitä tapahtuu, jos perussopimuksia pitää uudistaa?

Miten euro toimisi paremmin?

Euroa on kehitetty tähän mennessä lähinnä markkinaliberaalilla linjalla ja talouskurin kautta. Nyt pitäisi miettiä, miten euroalueella saataisiin lisää talouskasvua aikaan ja miten esimerkiksi Kreikkaa voisi auttaa ratkaisemaan sosiaalipoliittisia ongelmiaan.

Uusia talouspäätöksiä ja sääntöjä valmistellessa pitäisi arvioida nykyistä paremmin, mitä pitkän aikavälin vaikutuksia niillä on talouteen, työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Pekka Haavisto
Pekka Haavisto Jani Saikko / Yle

Pekka Haavisto, kansanedustaja (vihr.)

Uhkaavatko lähialueiden kriisit Euroopan unionia?

Kriisit uhkaavat EU:ta monella tavalla. Lähi-idästä alkanut pakolaiskriisi aiheuttaa inhimillistä hätää, siitä tulee kustannuksia ja se aiheuttaa poliittista kuohuntaa Euroopassa.

Euroopasta voi tulla myös taistelutanner lähialueen kriiseille. Esimerkiksi Pariisissa ja Brysselissä on tehty terrori-iskuja, joiden motiivit ovat lähtöisin EU-alueen ulkopuolelta.

Ukrainan ja Krimin konflikteihin liittyy ennen kaikkea kansainvälisten sopimusten ja järjestelmien rapautuminen. Vastakkainasettelu lännen ja Venäjän välillä on vaikeuttanut muun muassa Libyan ja Syyrian sotien ratkaisemista YK:n turvallisuusneuvostossa.

Mitä EU voi tehdä kriisien ratkaisemiseksi?

Jos EU ei ole osapuolena konfliktissa, se voi tehdä paljonkin. Esimerkiksi Libyassa ja Syyriassa voimme auttaa rauhanneuvotteluissa, lisätä turvallisuutta ja toimittaa humanitaarista apua.

Ukrainan konfliktissa EU näyttäytyy kuitenkin osapuolena, halusimme tai emme. Silloinkin vaikutusvaltamme toiseen osapuoleen on suuri: voimme vaikuttaa Ukrainan hallituksen toimiin, retoriikkaan ja rauhantahtoisuuteen.

Euroopan unionissa on ajateltu turvallisuutta laajasti. Konfliktit eivät ole vain sotilaallisia, vaan turvallisuuteen vaikuttavat myös muun muassa tiedotussodat, ilmastonmuutos ja luonnonvaroista käytävät kamppailut.

Elina Ylä-Mononen
Elina Ylä-MononenJani Saikko / Yle

Elina Ylä-Mononen, The Ulkopolitist-verkkojulkaisu

Mitä väliä on sillä, että EU-maat ovat väliaikaisesti palauttaneet rajatarkastuksia?

Se ei juuri paranna turvallisuutta ja on kallista. Viimeaikaisten terrori-iskujen tekijät ovat olleet pääasiassa Euroopassa asuvia EU-kansalaisia. Rajatarkastukset eivät heitä pysäytä.

Jos EU:n sisärajat suljettaisiin pysyvästi, se haittaisi taloutta pahasti. Eri arvioiden mukaan Suomen kansantalous menettäisi miljardista 1,6 miljardiin euroon joka vuosi.

Vapaa liikkuvuus on EU:n ydintä, joka on kirjattu perussopimuksiin ja jota saa rajoittaa vain väliaikaisesti. Rajojen sulkeminen on poliittinen myönnytys, joka johtaa uusiin vaatimuksiin.

Miten EU:n vapaa liikkuvuus voitaisiin pelastaa?

Olemme itse luoneet pakolaiskriisin. Schengen-alueen säännöt luovat tilanteen, jossa pakolaisten on ylitettävä rajat laittomasti ja ilman asiakirjoja, jotta he pääsevät anomaan turvapaikkaa.

Sisärajojen sulkeminen ei poista kriisin syitä. Tarvitaan yhteisiä sääntöjä ja yhteistyötä. Pakolaiset pitäisi rekisteröidä jo rajalla ja kuljettaa sovitusti eri jäsenvaltioihin.

Vielä parempi olisi aloittaa turvapaikkaprosessi jo kriisialueilla, ennen kuin ihmiset lähtevät ylittämään rajoja. Esimerkiksi syyrialaispakolaisille kaikkein vaarallisin osa matkaa on reitti Syyriasta Kreikkaan.