Viikko tieteessä: halvaantuneiden parantamista, botoxin salaisuuksia ja 400-vuotias jäähai

Tieteen suurimpia saavutuksia ja ihmeellisimpiä löydöksiä elokuun toiselta viikolta.

tiede
Kuvakollaasi
Yle / AASDAP / Wikimedia Commons

Liikuntakykynsä halvaantumisen takia menettäneille on tarjolla uutta toivoa. Brasiliassa toimiva kansainvälinen tutkijaryhmä (siirryt toiseen palveluun) yllättyi, kun ulkoista tukirankaa käyttämään harjoitelleet potilaat saivatkin takaisin osan liikuntakyvystään ja tuntoaistimuksistaan.

Kuntoutuksen tarkoituksena oli opetella käyttämään aivoilla ohjattavaa, liikkumisen mahdollistavaa tukirobottia. Yllättäen kahdeksan potilaan kyky hallita aiemmin halvaantuneita lihaksia parani vuoden kestäneen harjoittelun myötä. Lisäksi tuntoaisti palasi osittain aiemmin tunnottomille kehon alueille. Kuntoutettavat olivat olleet halvaantuneita 3–13 vuotta.

Halvaantunut opettelee kävelemään tukirobotin avulla
Halvaantunut opettelee kävelemään tukirobotin avulla. Kuvakollaasi tutkijaryhmän julkaisemasta videosta.AASDAP / Yle Uutisgrafiikka

Tutkijat arvioivat, että aivoja stimuloiva kuntoutusmuoto palauttaa potilaiden aivojen kyvyn kontrolloida selkärangassa jäljellä olevia hermoratoja.

Koti-arki stressaa enemmän kuin työ

Vastoin mutu-tuntumaa stressi onkin kotona korkeammalla kuin työssä. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston stressitutkimuksen mukaan stressi on korkeimmillaan aamulla kahdeksan ja yhdeksän välillä sekä iltakahdeksalta.

Graafi stressin määrästä eri vuorokaudenaikoina
Yle Uutisgrafiikka Lähde: Mika Pantzar / Social rhythms of the heart

Tutkijat yllättyivät kahdesta asiasta. Ensinnäkin aamustressi näyttäisi helpottavan, kun työpäivä alkaa. Toiseksi miehet ovat kovin stressaantuneita lauantai-iltapäivisin.

– Kun yhteiskunnassa aina puhutaan, että työelämä stressaa ja vie ihmisiä hunningolle, niin näyttäisi siltä, että kotona oleva arki on vähintään yhtä stressaavaa. Voikin kysyä, sotkeeko arki työtä eikä toisinpäin, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar.

Jäähai murskasi ikä-ennätykset: voi elää neljä vuosisataa

Grönlannin vesillä elävä jäähai voi elää jopa 400-vuotiaaksi, paljastaa Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) julkaistu tutkimus. Löytö tekee jäähaista ylivoimaisesti pitkäikäisimmän selkärankaisen.

Jäähai - Somniosus microcephalus (lat.).
Jäähai viihtyy arktisissa vesissä.NOAA Okeanos Explorer Program

Tanskalaiset tutkijat mittasivat radiohiiliajoituksella 28 hain iän niiden silmistä. Tulokset yhdistettiin tietoon jäähaiden hitaasta kasvuvauhdista, joka on vain yhden senttimetrin vuodessa. Vanhimman jäähain iäksi arvioitiin tutkimuksessa 392 vuotta. Kun elämää on edessä monta vuosisataa, ei ole ihme, että naaraat voivat saada poikasia vasta kypsässä 150 vuoden iässä.

Tähän mennessä vanhimpana selkärankaisena on pidetty grönlanninvalasta, joka voi elää yli 200-vuotiaaksi. Nilviäislajeihin kuuluva islanninsimpukka voi elää yli viisisataa vuotta.

Hermomyrkky botoxin salat avautumassa

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä (siirryt toiseen palveluun) pureutuu kauneushoidoissakin käytetyn hermomyrkky botoxin saloihin. Professori Miia Lindströmin johdolla tutkitaan, miksi ja missä olosuhteissa maaperässä ja vesistöissä elävä bakteeri (Clostridium botulinum) tuottaa tappavaa botuliinitoksiinia eli botoxia.

Botuliinihoitoa annetaan kauneushoitolassa.
Botuliinihoito. ( Arkistokuva )Yle

Botuliini aiheuttaa jo gramman miljoonasosan määrissä botulismia, joka ilmenee neliraajahalvauksena ihmisellä tai eläimellä. Tauti saattaa johtaa kuolemaan.

Botuliinia tuottava bakteeri kuuluu itiöllisiin bakteereihin, joita siirtyy myös ruokaan. Professori Miia Lindströmin mukaan elintarvikkeiden pakkaaminen hapettomiin tyhjiöpakkauksiin tai suojakaasuun voi edistää itiöllisten bakteereiden myrkkytuotantoa.

Sydänleikkauksessa olleiden lasten hoitotulokset parantuneet

Lääketieteen alalta kuuluu hyviä uutisia synnynnäisestä sydänviasta kärsiville lapsille. Helsingin yliopisto ja HYKS tutkivat kaikkien Suomessa tehtyjen lasten sydänleikkausten pitkäaikaistulokset (siirryt toiseen palveluun).

Tulosten mukaan hoitomenetelmien kehittymisen myötä leikkauskuolleisuus on vähentynyt ja hoitotulokset parantuneet. Tutkimus osoitti, että myös monimutkaisten sydänvikojen korjausleikkauksen läpikäyneillä myöhemmät sydämen vajaatoiminta ja äkkikuolemat ovat vähentyneet merkittävästi.

Sydänleikkaus.
Sydänleikkaus.Teemu Laitila / Yle

Sydänleikattujen lasten elinajanodote on kuitenkin yhä jonkin verran normaaliväestöä lyhyempi. Tutkijoiden mukaan erityisesti vakavan sydänvian takia hoidettujen lasten pitkäaikaisseuranta on tarpeen.

Ensimmäinen synnynnäisestä sydänviasta kärsivä lapsi leikattiin Suomessa vuonna 1953, ja sen jälkeen leikkauksia on tehty yli 13 000 lapselle.

Venus oli sittenkin asumiskelpoinen?

Venus ei kuulosta houkuttelevalta asuinpaikalta. Planeetan pinnalla on yli 460 celsiusastetta lämmintä, ja sen ilmakehä koostuu lähinnä hiilidioksidista. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Venuksella on kuitenkin ehkä miljardeja vuosia sitten ollut asumiseen suotuisa ilmasto.

Venus Galileo-luotaimen kuvaamana
Venus Galileo-luotaimen kuvaamanaRobesus Inc.

Nasan tutkijat selvittivät asiaa ilmastomallinnuksilla. Tulosten mukaan Venuksessa on saattanut olla vettä ja sen ilmasto on voinut olla asumiskelpoinen jopa kahden miljardin vuoden ajan.

Asumiskelpoisuuteen vaikuttavat oleellisesti planeetan kiertonopeus ja sen pintojen muodot. Nykyään päivä kestää Venuksella 116 Maan päivää. Tutkijoiden mukaan ilmasto on voinut olla siedettävä, jos kiertonopeus on ollut hitaampi kuin 16 Maan päivää ja jos planeetalla on ollut alkukantainen meri.